Unisyklien ja yöunen määrän kehitys terveillä ja unenaikaisesta hengityshäiriöstä kärsivillä imeväisillä ja lapsilla
Tuomi, Joona (2024)
Tuomi, Joona
2024
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Programme in Medicine
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-10-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202409218828
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202409218828
Tiivistelmä
Lasten unenaikaiset hengityshäiriöt ovat yleisiä ja voivat vaikuttaa lapsen unen rakenteeseen ja yleiseen hyvinvointiin. Lapsen uni poikkeaa paljon aikuisen unesta ja lasten normaalia unta sekä unenaikaisten hengityshäiriöiden vaikutusta uneen on tutkittu niukasti. Tässä tutkimuksessa tutkitaan terveiden ja unenaikaisesta hengityshäiriöstä kärsivien lasten unisyklien määrää ja yöunen pituutta.
Aineisto koostuu 310:stä unipolygrafiarekisteröinnistä, jotka suoritettiin joko lapsen kotona (koti-PSG-ryhmä) tai unilaboratoriossa (kuorsaaja- ja verrokkiryhmät). Rekisteröintejä tehtiin kolmessa ikäpisteessä, kahdeksan ja 24 kuukauden ikäisillä ja 5-vuotiailla lapsilla. Käsitellyistä rekisteröinneistä taulukoitiin olennaiset muuttujat, muuttujat analysoitiin tilastollisesti, minkä jälkeen vertailtiin ikäryhmien ja tutkimusryhmien välillä unen rakennetta.
Unisyklien määrä ja yöunen pituus väheni lasten kasvaessa. Kahdeksan kuukauden iässä kuorsaavat lapset nukkuivat vähemmän kuin kotirekisteröintiryhmän lapset. Kahdessa nuoremmassa ikäryhmässä laboratoriossa nukkuneilla lapsilla (kuorsaus- ja verrokkiryhmät) unisyklejä oli vähemmän kuin kotona nukkuneilla. Kuorsaus- ja verrokkiryhmien välillä ei ollut eroja unisyklien määrässä tai yöunen pituudessa.
Laboratorio-olosuhteet vaikuttivat vähentävän sekä unisyklien määrää että unen pituutta, vaikutus näytti rajautuvan nuorempiin ikäryhmiin. Kuorsaamisella ei näyttänyt olevan vaikutusta unisyklien määrään tai yöunen pituuteen.
Aineisto koostuu 310:stä unipolygrafiarekisteröinnistä, jotka suoritettiin joko lapsen kotona (koti-PSG-ryhmä) tai unilaboratoriossa (kuorsaaja- ja verrokkiryhmät). Rekisteröintejä tehtiin kolmessa ikäpisteessä, kahdeksan ja 24 kuukauden ikäisillä ja 5-vuotiailla lapsilla. Käsitellyistä rekisteröinneistä taulukoitiin olennaiset muuttujat, muuttujat analysoitiin tilastollisesti, minkä jälkeen vertailtiin ikäryhmien ja tutkimusryhmien välillä unen rakennetta.
Unisyklien määrä ja yöunen pituus väheni lasten kasvaessa. Kahdeksan kuukauden iässä kuorsaavat lapset nukkuivat vähemmän kuin kotirekisteröintiryhmän lapset. Kahdessa nuoremmassa ikäryhmässä laboratoriossa nukkuneilla lapsilla (kuorsaus- ja verrokkiryhmät) unisyklejä oli vähemmän kuin kotona nukkuneilla. Kuorsaus- ja verrokkiryhmien välillä ei ollut eroja unisyklien määrässä tai yöunen pituudessa.
Laboratorio-olosuhteet vaikuttivat vähentävän sekä unisyklien määrää että unen pituutta, vaikutus näytti rajautuvan nuorempiin ikäryhmiin. Kuorsaamisella ei näyttänyt olevan vaikutusta unisyklien määrään tai yöunen pituuteen.