Kunnan ja hyvinvointialueen kaksoismandaatit : Valtaa ja vuorovaikutusta kahdella tasolla

Abstract

Tämä tutkimus tarkastelee kunnan ja hyvinvointialueen poliitikkojen kaksoismandaatteja, niiden piirteitä ja vaikutuksia sekä kaksoismandaattien merkitystä poliittisen vallan ja sen sijoittumisen kannalta. Suomessa järjestettiin ensimmäiset aluevaalit tammikuussa 2022, ja niiden myötä muodostui uusi merkittävä joukko paikallis- ja aluetasolla samanaikaisesti valtaa käyttäviä poliitikkoja. Kaksoismandaatit eivät ole uusi ilmiö suomalaisessa järjestelmässä, mutta niiden tutkimus on ollut vähäistä ja hyvinvointialueiden myötä muodostunut uusi politiikan taso lähellä kuntia tekee asetelmasta tuoreen ja mielenkiintoisen.

Politiikassa kaikki kytkeytyy lopulta aina valtaan, sen käyttämiseen tai sijoittumiseen. Poliitikon vastuuroolien lisääntyessä, muodostuu helposti käsitys myös samassa suhteessa kasvavasta vallasta. Kaksoismandaattien ja vallan yhdistävää tutkimusta on kuitenkin olemassa vähän, minkä vuoksi tässä tutkimuksessa kaksoismandaatteja tarkastellaan valtateoreettisten linssien läpi tavoitteena ymmärtää kaksoismandaatin merkitystä vallan lähteenä ja poliittisten voimavarojen muodostumisessa. Tutkimuksen teoreettinen tausta rakentuu erilaisten poliittisen vallan näkökulmien lisäksi kaksoismandaattien tutkimuksen, hyvinvointialueuudistuksen lainsäädännöllisten näkökulmien sekä paikallisen ja alueellisen edustuksellisen demokratian rakenteiden kuvauksen varaan.

Kaksoismandaateista käydään vilkasta julkista keskustelua, ja Keski-Euroopassa ilmiötä on myös tutkittu kohtalaisesti. Poliitikkojen näkökulma on kuitenkin kaikkialla jäänyt pitkälti marginaaliin, minkä vuoksi tässä tutkimuksessa keskiöön nostetaan poliitikkojen omat näkemykset ja kokemukset. Tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena, ja aineisto kerättiin Pirkanmaan hyvinvointialueelta. Aineisto koostuu yhdeksästä teemahaastattelusta, jotka kerättiin erikokoisia kuntia ja eri puolueita kattavasti edustavilta kaksoismandaatin omaavilta poliitikoilta. Aineiston analyysissa hyödynnettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kunnan ja hyvinvointialueen kaksoismandaateilla voi olla konkreettisia sekä poliitikon arkea sujuvoittavia että sitä haastavia vaikutuksia. Ajankäytön tai sosiaalisten verkostojen kaltaisten konkreettisten muuttujien lisäksi asema kahdella toisiaan lähellä olevalla hallinnon tasolla edellyttää tasapainoilua ja luovimista edustuksellisuuden määrittelyn ja erilaisten ulkopuolisten odotusten keskellä. Poliitikkojen välisen vallan näkökulmasta kaksoismandaatti voi viitteellisesti sekä vahvistaa että kaventaa yksilön poliittisia voimavaroja. Kaksoismandaatin käytännön merkitys riippuukin pitkälti siitä, kuinka taitavasti poliitikko osaa hyödyntää asemasta kumpuavia potentiaalisia voimavaroja ja toisaalta kompensoida vaikuttamista haastavia tekijöitä muilla voimavaroilla. Poliitikon vaikutusvalta on niin moninaisten ja yksilöllisten tekijöiden summa, että kaksoismandaatti itsessään ei kuitenkaan lopulta näyttäydy kovin ratkaisevana valta-aseman määrittymisessä.