Taktiset äänestäjät vuoden 2024 presidentinvaaleissa
Laine, Lisbeth (2024)
2024
Politiikan tutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Politics
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-09-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202409118660
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202409118660
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan taktisen äänestämisen trendiä Suomessa keväällä 2024 toimitetuissa presidentinvaaleissa. Taktinen äänestäminen on sidoksissa ajankohtaisten vaalien kontekstiin, sillä äänestäjien tavoitteet perustuvat yksittäisistä ehdokasvalinnoista saataviin hyötyihin. Tutkielmassa pohditaan, millaisia hyötyjä presidentinvaaleissa taktisesti äänestäneille oli tarjolla – toisin sanoen sitä, mitkä tekijät motivoivat äänestäjiä taktisiin ehdokasvalintoihin.
Tutkielmassa vertaillaan taktisesta äänestämisestä laadittuja erilaisia teoreettisia määritelmiä ja pyritään selkeyttämään, mitä taktinen äänestäminen todellisuudessa tarkoittaa. Lisäksi pyritään selvittämään, miten käsitteen avulla voidaan tutkia äänestyskäyttäytymistä Suomen presidentinvaaleissa. Tutkielmassa jaotellaan vaaleissa äänestäneet heidän tekemiensä ehdokasvalintojen ensisijaisten syiden perusteella. Äänestäjät kategorisoidaan vilpittömiin äänestäjiin, taktisiin äänestäjiin sekä voittajan vankkurit-efektin mukaan äänestäviin. Jaottelun avulla saadaan tietoa siitä, miten äänestäjäkunta on jakautunut ja mitkä perusteet ovat suomalaisille merkittävimpiä tekijöitä presidenttiä valittaessa. Lisäksi jaottelun avulla taktisten äänestäjien tunnistaminen muiden äänestäjien joukosta yksinkertaistuu.
Tutkielman aineistona hyödynnetään Tampereen yliopiston tutkimusryhmän Presidentinvaalit 2024-projektia varten kerättyä kyselytutkimusaineistoa. Aineiston keräämisestä vastasi Taloustutkimus. Tutkimuskysymyksiin vastataan kuvailevan empiirisen analyysin avulla sekä pohtimalla teorian valossa saatuja tuloksia. Aineistoa analysoidaan kvantitatiivisten tutkimusmenetelmien avulla, ristiintaulukoimalla erilaisia ehdokasvalintaa ja sen taustoja selittäviä muuttujia. Lisäksi tutkielmassa selvitetään taktisen äänestämisen hyötyjä ja haittoja ehdokkaiden näkökulmasta. Analyysin perusteella selvitetään, ketkä ehdokkaista saivat taakseen taktisen ehdokasvalinnan tehneitä äänestäjiä, ja ketkä toisaalta menettivät potentiaalisia äänestäjiään näiden taktikoinnin vuoksi.
Tutkielman tulokset osoittavat, että taktista äänestämistä esiintyi kevään presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella. Erityisesti kärkiehdokkaat Alexander Stubb sekä Pekka Haavisto hyötyivät tästä ilmiöstä muiden ehdokkaiden kustannuksella. Vähäisemmän kannatuksen ehdokkailla sen sijaan todettiin olevan suuremmassa suhteessa vilpittömiä äänestäjiä, joille ensisijainen motiivi oli tukea omaa suosikkiehdokastaan. Voittajan vankkurit-efektin mukaan äänestäneitä ei kyselytutkimuksesta saatujen tulosten mukaan voida yleistää populaatioon, joten näiden äänestäjien merkitystä presidentinvaalien tulokselle ei nähdä merkittäväksi. Kuitenkin jaottelu kolmeen eri äänestäjäryhmään tuotti tutkielman perusteella tuloksia ja helpotti ehdokasvalintojen taustalla vaikuttavien motiivien tunnistamista.
Tutkielmassa vertaillaan taktisesta äänestämisestä laadittuja erilaisia teoreettisia määritelmiä ja pyritään selkeyttämään, mitä taktinen äänestäminen todellisuudessa tarkoittaa. Lisäksi pyritään selvittämään, miten käsitteen avulla voidaan tutkia äänestyskäyttäytymistä Suomen presidentinvaaleissa. Tutkielmassa jaotellaan vaaleissa äänestäneet heidän tekemiensä ehdokasvalintojen ensisijaisten syiden perusteella. Äänestäjät kategorisoidaan vilpittömiin äänestäjiin, taktisiin äänestäjiin sekä voittajan vankkurit-efektin mukaan äänestäviin. Jaottelun avulla saadaan tietoa siitä, miten äänestäjäkunta on jakautunut ja mitkä perusteet ovat suomalaisille merkittävimpiä tekijöitä presidenttiä valittaessa. Lisäksi jaottelun avulla taktisten äänestäjien tunnistaminen muiden äänestäjien joukosta yksinkertaistuu.
Tutkielman aineistona hyödynnetään Tampereen yliopiston tutkimusryhmän Presidentinvaalit 2024-projektia varten kerättyä kyselytutkimusaineistoa. Aineiston keräämisestä vastasi Taloustutkimus. Tutkimuskysymyksiin vastataan kuvailevan empiirisen analyysin avulla sekä pohtimalla teorian valossa saatuja tuloksia. Aineistoa analysoidaan kvantitatiivisten tutkimusmenetelmien avulla, ristiintaulukoimalla erilaisia ehdokasvalintaa ja sen taustoja selittäviä muuttujia. Lisäksi tutkielmassa selvitetään taktisen äänestämisen hyötyjä ja haittoja ehdokkaiden näkökulmasta. Analyysin perusteella selvitetään, ketkä ehdokkaista saivat taakseen taktisen ehdokasvalinnan tehneitä äänestäjiä, ja ketkä toisaalta menettivät potentiaalisia äänestäjiään näiden taktikoinnin vuoksi.
Tutkielman tulokset osoittavat, että taktista äänestämistä esiintyi kevään presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella. Erityisesti kärkiehdokkaat Alexander Stubb sekä Pekka Haavisto hyötyivät tästä ilmiöstä muiden ehdokkaiden kustannuksella. Vähäisemmän kannatuksen ehdokkailla sen sijaan todettiin olevan suuremmassa suhteessa vilpittömiä äänestäjiä, joille ensisijainen motiivi oli tukea omaa suosikkiehdokastaan. Voittajan vankkurit-efektin mukaan äänestäneitä ei kyselytutkimuksesta saatujen tulosten mukaan voida yleistää populaatioon, joten näiden äänestäjien merkitystä presidentinvaalien tulokselle ei nähdä merkittäväksi. Kuitenkin jaottelu kolmeen eri äänestäjäryhmään tuotti tutkielman perusteella tuloksia ja helpotti ehdokasvalintojen taustalla vaikuttavien motiivien tunnistamista.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10646]