Henkilöstöstrategian toimeenpano : Case Pirkanmaan hyvinvointialue – Pelastustoimiala

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkittiin henkilöstöstrategian toimeenpanoa Pirkanmaan hyvinvointialueella, tarkemmin ottaen pelastustoimen osalta. Tutkielman tarkoituksena oli havainnollistaa strategista toimeenpanoa ja sen arviointia konkreettisesti ja teoreettisesti sekä luoda suuntaa-antava, kontekstisidonnainen malli henkilöstöstrategian toimeenpanosta. Tutkimuksen ensimmäisenä tutkimuskysymyksenä esiintyi ’’1. Kuinka henkilöstöstrategiaa toimeenpannaan?’’ ja toisena tutkimuskysymyksenä ’’2. Kuinka henkilöstöstrategian toimeenpanoa arvioidaan?’’. Tutkimusaineisto koostui seitsemästä haastattelusta ja Pirkanmaan hyvinvointialueen henkilöstöohjelman tarkastelusta. Haastattelut tallennettiin ja litteroitiin kirjalliseen muotoon. Aineisto käsiteltiin haastattelukysymysten mukaisessa järjestyksessä ja tuloksia rinnastettiin henkilöstöohjelmaan. Aineistosta luotiin analyysin perusteella tutkimuskysymyksiin vastaavat kaksi kokonaisuutta, analyysiin pohjautuvat tulkinnat sekä käytännön suositukset. Keskeisinä tutkimustuloksina havaittiin, ettei toimeenpanosta ole selkeää kirjallista prosessia. Kokonaisuutta ajatellen henkilöstöstrategia jalkautuu esimerkiksi henkilöstöohjelman ohjeistuksina hyvinvointialuetasolla ja pelastuslaitostasolla laitoksen omina strategioina, käytänteinä ja ohjeina. Henkilöstöohjelman ja käytännön toiminnan välillä tunnistettiin paljon yhtäläisyyksiä, mutta myös eroja. Tutkimuksessa tunnistettiin, että toimeenpanoon liittyy oleellisesti organisatoriset muutokset ja viestinnän onnistuneisuus sekä käytännön johtamistyö. Arvioinnin osalta keskeisinä tutkimustuloksina havaittiin, että arviointi perustuu ensisijaisesti määrälliseen, mutta myös laadulliseen mittaamiseen. Tärkeimpänä mittarina tulkittiin pelastuslaitoksen operatiivista toimintaa ohjaava palvelutasopäätös. Tutkimuksessa ilmeni, että toimeenpanoa ja sen arviointia myös haastaa useat tekijät, kuten organisatoriset muutokset ja pelastustoimen perustehtävä. Analyysin perusteella henkilöstöä johdetaan vahvasti tuloksellisuuteen ja tehokkuuteen pyrkimällä. Toimeenpano puolestaan tulee nähdä organisaatiotasosta riippuvana, muovautuvana kokonaisuutena, jolloin konkreettisten tavoitteiden asettaminen voi olla haasteellista. Tärkeää toimeenpanon onnistumisen kannalta on asetettujen tavoitteiden ja käytännön toimien linjakkuus. Toimeenpanoon vaikuttaa erityisesti hallinnon ja operatiivisen toiminnan risteyksessä toimiva keskijohto. Käytännön suosituksina tutkimus esittää laajempaa pelastustoimen osallistamista, tarkempaa viestinnän kohdentamista ja konkreettista toiminnan määrittelyä, riittävää taloudellista allokointia sekä laadulliseen mittaamiseen keskittymistä. Jatkotutkimusehdotuksina tutkimuksessa todetaan tulkintojen vertaaminen laajemmassa kontekstissa yleistettävyyden parantamiseksi sekä muutosjohtamisen tai strategiaan muovautumisen näkökulmiin keskittyminen.