Sosiaalityöntekijöiden näkemyksiä kiireellisten sijoitusten määrän kasvuun : Työntekijät käytännön työn ja poliittisen päätöksenteon ristitulessa
Mäkilä-Boeck, Riina (2024)
Mäkilä-Boeck, Riina
2024
Sosiaalityön maisteriohjelma - Master's Programme in Social Work
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-10-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202409118649
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202409118649
Tiivistelmä
Tämän laadullisen pro gradu -tutkielmani tavoitteena on selvittää sosiaalityöntekijöiden näkemyksiä siitä, mitkä tekijät ovat johtaneet kiireellisten sijoitusten määrän kasvuun ja miten poliittinen päätöksenteko on näkynyt käytännön työssä kiireellisiin sijoituksiin liittyen. Kiireellisten sijoitusten määrä on tasaisesti kasvanut Suomessa 2000-luvulla.
Tutkielmani yhteiskunnallisena viitekehyksenä toimii poliittinen päätöksenteko, tarkemmin vuoden 2015 sosiaalihuoltolain muutosta edeltänyt Hallituksen esitys. Teoreettisena viitekehyksenä toimii sosiaalinen konstruktionismi, jota hyödynnän suhteuttaessani poliittista päätöksentekoa kyselyaineiston tarkasteluun. Sosiaalihuoltolain uudistuksen taustalla lastensuojelun näkökulmasta oli vahvana ajatus painopisteen siirtämisestä ennaltaehkäisevien ja varhaisen tuen palveluihin ja näin vähentää lastensuojelun asiakkaiden määrää ja kiireellisiä sijoituksia. Lastensuojelun puolella kiireellisen sijoituksen kriteereitä tiukennettiin ja avohuollon tukitoimien merkitystä korostettiin.
Keräsin tutkimukseni aineiston Facebookin Sosiaalityön uraverkosto –sivustolta kyselylomakkeella. Kysely oli suunnattu sosiaalihuoltolain mukaisissa palveluissa, lastensuojelussa sekä sosiaalipäivystyksessä toimiville tai aikaisemmin toimineille sosiaalityöntekijöille. Kyselylomakkeella kysyin sosiaalityöntekijöiden näkemyksiä kiireellisten sijoitusten perusteista ja näkemyksiä niiden määrällisen kasvun syistä. Kyselyyni vastasi yhteensä 26 sosiaalityöntekijää ja sijaispätevää sosiaalityöntekijän viransijaista. Aineistoni analyysimenetelmänä käytin teemoittelua.
Keräämästäni aineistosta poimin kolme teemaa, jotka kuvaavat syitä kiireellisten sijoitusten määrällisen kasvun taustalla ja niihin vaikuttaneita tekijöitä: sosiaalityöntekijä harkinta ja välitön vaara, palvelujärjestelmä ja sektoroitunut työskentely sekä poliittinen päätöksenteko työtä ohjaavana tekijänä. Tulokset osoittavat, että sosiaalityöntekijöiden näkemyksen mukaan kiireellisten sijoitusten määrät ovat kasvaneet. Sosiaalityöntekijöiden vastaukset noudattavat myös tutkimustiedossa esiin tullutta huomiota siitä, että pääsääntöisesti alle 12-vuotiaiden lasten kiireellisten sijoitusten taustalla vaikuttaa vanhempien päihteidenkäyttö, mielenterveydelliset syyt tai haasteet vanhemmuudessa, nuorisoikäisten (12 vuotta täyttäneiden) kohdalla kyse on useimmiten nuoren omassa käytöksessä ja päihteiden käytössä. Palvelujärjestelmässä toimiessaan sosiaalityöntekijät joutuvat kuitenkin usein paikkaamaan sekä perus- että erityistason palveluita kiireellisillä sijoituksilla lasten tilanteen turvaamiseksi. Poliittisella päätöksenteolla ei tulosten mukaan näyttänyt olevan suurta roolia kiireellisten sijoitusten määrien vähentämisessä, sillä vaikka poliittinen tahtotila näyttäisi olevan ennaltaehkäiseviin palveluihin panostaminen sekä palveluiden saatavuus ja oikea-aikaisuus, suuri osa tuen tarpeessa olevista perheistä valuu lastensuojelun asiakkuuteen.
Tutkielmani aihe on mielestäni yhteiskunnallisesti merkittävä. Tiedostan poliittisen päätöksenteon kankeuden ja kuilun sen ja käytännön työn välissä, mutta tutkimusta voisi hyödyntää palvelujärjestelmän kehittämisessä moniammatillisessa yhteistyössä. The aim of this qualitative master's thesis is to find out the views of social workers on which factors have led to the increase in the number of emergency placements and how political decision-making has been reflected in practical work related to emergency placements. The number of emergency placements has steadily increased in Finland in the 21st century.
Political decision-making serves as the societal reference framework for my thesis, more precisely the Government's proposal that preceded the amendment of the 2015 Social Welfare Act. The theoretical framework is social constructionism, which I use when relating political decision-making to survey data. In the background of the reform of the Social Welfare Act, from the point of view of child welfare, there was a strong idea of shifting the focus to preventive and early support services and thus reducing the number of child welfare clients and urgent investments. On the child welfare side, the criteria for urgent placement were tightened and the importance of outpatient care support measures was emphasized.
I collected the material for my research from the Social Work career network site on Facebook using a questionnaire. The survey was aimed at social workers working in social services for families with children, child protection and social emergency services. With the questionnaire, I asked the views of social workers on the basis of emergency placements and their views on the reasons for their quantitative growth. A total of 26 social workers and substitute qualified social worker substitutes answered my survey. I used thematic analysis as the method of analysis of my data.
From the material I collected, I picked three themes that describe the reasons behind the quantitative growth of emergency placements and the factors that influenced them: social worker judgment and immediate danger, service system and sectored working and political decision-making as a factor guiding the work. The results show that, according to social workers, the number of emergency placements has increased. The answers of the social workers also agree with the research data that, as a rule, the background of emergency placements of children under 12 years old is the parents' substance use, mental health reasons or challenges in parenting, in the case of adolescents (over 12 years of age) it is mostly the young person's own behavior and substance use. However, when working in the service system, social workers often have to replace both basic and special level services with emergency placements in order to secure the children's situation. According to the results, political decision-making did not seem to play a major role in reducing the number of emergency placements, because even if the political will seems to be investing in preventive services and the availability and timeliness of services, a large part of families in need of support flows into child protection clients.
I think the subject of my thesis is socially significant. I am aware of the rigidity of political decision-making and the gap between it and practical work, but research could be utilized in the development of a service system in multi-professional cooperation.
Tutkielmani yhteiskunnallisena viitekehyksenä toimii poliittinen päätöksenteko, tarkemmin vuoden 2015 sosiaalihuoltolain muutosta edeltänyt Hallituksen esitys. Teoreettisena viitekehyksenä toimii sosiaalinen konstruktionismi, jota hyödynnän suhteuttaessani poliittista päätöksentekoa kyselyaineiston tarkasteluun. Sosiaalihuoltolain uudistuksen taustalla lastensuojelun näkökulmasta oli vahvana ajatus painopisteen siirtämisestä ennaltaehkäisevien ja varhaisen tuen palveluihin ja näin vähentää lastensuojelun asiakkaiden määrää ja kiireellisiä sijoituksia. Lastensuojelun puolella kiireellisen sijoituksen kriteereitä tiukennettiin ja avohuollon tukitoimien merkitystä korostettiin.
Keräsin tutkimukseni aineiston Facebookin Sosiaalityön uraverkosto –sivustolta kyselylomakkeella. Kysely oli suunnattu sosiaalihuoltolain mukaisissa palveluissa, lastensuojelussa sekä sosiaalipäivystyksessä toimiville tai aikaisemmin toimineille sosiaalityöntekijöille. Kyselylomakkeella kysyin sosiaalityöntekijöiden näkemyksiä kiireellisten sijoitusten perusteista ja näkemyksiä niiden määrällisen kasvun syistä. Kyselyyni vastasi yhteensä 26 sosiaalityöntekijää ja sijaispätevää sosiaalityöntekijän viransijaista. Aineistoni analyysimenetelmänä käytin teemoittelua.
Keräämästäni aineistosta poimin kolme teemaa, jotka kuvaavat syitä kiireellisten sijoitusten määrällisen kasvun taustalla ja niihin vaikuttaneita tekijöitä: sosiaalityöntekijä harkinta ja välitön vaara, palvelujärjestelmä ja sektoroitunut työskentely sekä poliittinen päätöksenteko työtä ohjaavana tekijänä. Tulokset osoittavat, että sosiaalityöntekijöiden näkemyksen mukaan kiireellisten sijoitusten määrät ovat kasvaneet. Sosiaalityöntekijöiden vastaukset noudattavat myös tutkimustiedossa esiin tullutta huomiota siitä, että pääsääntöisesti alle 12-vuotiaiden lasten kiireellisten sijoitusten taustalla vaikuttaa vanhempien päihteidenkäyttö, mielenterveydelliset syyt tai haasteet vanhemmuudessa, nuorisoikäisten (12 vuotta täyttäneiden) kohdalla kyse on useimmiten nuoren omassa käytöksessä ja päihteiden käytössä. Palvelujärjestelmässä toimiessaan sosiaalityöntekijät joutuvat kuitenkin usein paikkaamaan sekä perus- että erityistason palveluita kiireellisillä sijoituksilla lasten tilanteen turvaamiseksi. Poliittisella päätöksenteolla ei tulosten mukaan näyttänyt olevan suurta roolia kiireellisten sijoitusten määrien vähentämisessä, sillä vaikka poliittinen tahtotila näyttäisi olevan ennaltaehkäiseviin palveluihin panostaminen sekä palveluiden saatavuus ja oikea-aikaisuus, suuri osa tuen tarpeessa olevista perheistä valuu lastensuojelun asiakkuuteen.
Tutkielmani aihe on mielestäni yhteiskunnallisesti merkittävä. Tiedostan poliittisen päätöksenteon kankeuden ja kuilun sen ja käytännön työn välissä, mutta tutkimusta voisi hyödyntää palvelujärjestelmän kehittämisessä moniammatillisessa yhteistyössä.
Political decision-making serves as the societal reference framework for my thesis, more precisely the Government's proposal that preceded the amendment of the 2015 Social Welfare Act. The theoretical framework is social constructionism, which I use when relating political decision-making to survey data. In the background of the reform of the Social Welfare Act, from the point of view of child welfare, there was a strong idea of shifting the focus to preventive and early support services and thus reducing the number of child welfare clients and urgent investments. On the child welfare side, the criteria for urgent placement were tightened and the importance of outpatient care support measures was emphasized.
I collected the material for my research from the Social Work career network site on Facebook using a questionnaire. The survey was aimed at social workers working in social services for families with children, child protection and social emergency services. With the questionnaire, I asked the views of social workers on the basis of emergency placements and their views on the reasons for their quantitative growth. A total of 26 social workers and substitute qualified social worker substitutes answered my survey. I used thematic analysis as the method of analysis of my data.
From the material I collected, I picked three themes that describe the reasons behind the quantitative growth of emergency placements and the factors that influenced them: social worker judgment and immediate danger, service system and sectored working and political decision-making as a factor guiding the work. The results show that, according to social workers, the number of emergency placements has increased. The answers of the social workers also agree with the research data that, as a rule, the background of emergency placements of children under 12 years old is the parents' substance use, mental health reasons or challenges in parenting, in the case of adolescents (over 12 years of age) it is mostly the young person's own behavior and substance use. However, when working in the service system, social workers often have to replace both basic and special level services with emergency placements in order to secure the children's situation. According to the results, political decision-making did not seem to play a major role in reducing the number of emergency placements, because even if the political will seems to be investing in preventive services and the availability and timeliness of services, a large part of families in need of support flows into child protection clients.
I think the subject of my thesis is socially significant. I am aware of the rigidity of political decision-making and the gap between it and practical work, but research could be utilized in the development of a service system in multi-professional cooperation.