Kohti modernia agoraa : Kuvaileva kirjallisuuskatsaus yleisten kirjastojen demokratiatyöstä

Abstract

Demokratiatyön merkitys suomalaisissa yleisissä kirjastoissa on noussut erityisesti vuoden 2017 kirjastolain uudistuksen myötä. Kirjastoissa kiinnitetään yhä enemmän huomiota siihen, miten sen tarjoama aineisto, tilat ja palvelut voisivat edistää demokratiaa ja aktiivista kansalaisuutta.

Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten kirjastotoimenjohtaja Jonna Toukosen esittelemät yleisten kirjastojen demokratiatyön neljä näkökulmaa näyttäytyvät aiheeseen liittyvissä tutkimusartikkeleissa. Ensimmäisen näkökulman mukaan yleinen kirjaston olemassaolo itsessään on demokratiatyötä. Toinen näkökulma tarkastelee kirjaston demokratiatyötä tiedon välittämisen kautta, kolmas tilojen tarjoamisen ja kohtaamisten kautta ja neljäs tilaisuuksien kautta.

Tutkimusmenetelmäksi tässä tutkielmassa valittiin kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Aineistoon valikoitui lähteiksi aihetta käsitteleviä tutkimusartikkeleita, käsikirjoja ja yksi kyselyaineisto. Aineisto sisältää niin suomalaisia kuin ulkomaalaisiakin lähteitä ja lähteiden valinnassa kiinnitettiin huomiota niiden ajankohtaisuuteen.

Demokratiatyö vaikuttaa olevan jossain määrin osa kaikkia yleisen kirjaston toimintoja, joka tukee sitä näkökulmaa, jonka mukaan kirjaston olemassaolo itsessään on demokratiatyötä. Tiedon välittämisen näkökulmaa ja siihen liittyviä toimintoja pidetään yhtenä olennaisimmista niin kirjastoammattilaisten kuin kirjaston käyttäjienkin näkökulmasta. Tilojen ja kohtaamisten näkökulma nousi esiin erityisesti kirjaston sosiaalisena ulottuvuutena, mutta myös fyysisten tilojen katsottiin mahdollistavan kohtaamisia niin asiakkaiden kuin henkilökunnankin välillä. Tilaisuuksien näkökulma on selvästi tutkimusaineistossa pienemmässä osassa, mutta sitä on nostettu esille erityisesti suomalaisissa käsikirjoissa.

Eri näkökulmat esiintyvät toistensa kanssa limittäin ja sekä mahdollistavat että ruokkivat toisiaan. Niiden täydellinen erottaminen toisistaan on keinotekoista, mutta toisaalta niiden nostaminen erikseen esille voi auttaa ymmärtämään kirjaston eri toimintojen demokratiaa edistävät vaikutukset ja toisaalta sen, mihin olisi jatkossa tarpeen panostaa.