Teoreettinen mallinnus itsekasvatukseen saattamisesta

Abstract

Ammatillisen osaamisen ja kyvykkyydenhallinnan osalta toimintaympäristön näkökulmasta esitetään kehittämistarpeena tunnistaa oppimisen edistämisen hyödyllisyys pitkäjänteisemmin tarkastellen. On tarve korostaa aikuiskasvatuksessa muodollisen koulutuksen ulkopuolella esiintyvää ammatillista oppimista. Yksilön näkökulmasta kehittämistarpeina esitetään oman itsen kehittämisen tapojen haltuunotto, oppimisen ja kasvatuksen ulkoisten valtarakenteiden tiedostaminen sekä itsen määrittäminen oppijana suhteessa niihin, oman oppimisen edistäminen reflektiivisenä oppijana, toimijuuden ja itsesäätelyn vankistaminen osana omistajuuden muodostaminen omaan oppimiseensa. Oppimisen ja osaamisen uudelleenmäärittelyn itsekasvatuksen kontekstissa, katsotaan vastaavan esitettyjen kehityskohteiden perimmäiseen tarpeeseen. Tutkimuksen tavoitteina on auttaa ymmärtämään itsekasvatuksen erityinen luonne pedagogisena toimintana, auttaa omaksumaan itsekasvatuksen oppimisensa tavoitteeksi ja auttaa tunnistamaan itsekasvatus elinikäisen oppimisensa eri vaiheissa. Tavoitteet täytetään laatimalla teoreettinen mallinnus joka esittää itsekasvatuksen tulkinnan, jäsentää sen oppimisen kontekstiin ja kuvaa sen merkitysalaa elinikäisen oppimisen vaiheissa. Teoreettinen mallinnus rakennetaan konstruktivistisesti ja se on hermeneuttista sääntöä noudattava kerroksellinen kuvaus jonka avulla itsen tai toisen voi saattaa itsekasvatukseen. Tutkimuksessa yhdistetään itsekasvatuksen varsinaisessa hengessä erityisesti kasvatusfilosofinen orientaatio, kasvatuspsykologian traditioita ja tutkimuskysymysten käsittely toimintaprosessien omaisina. Lopullisena konstruktiona syntyvä teoreettinen mallinnus rakennetaan systemaattisesti ja hermeneutiikan luonteen mukaisesti mallinnusta testataan esioletuksin. Aineiston analyysimenetelmät varioivat työaiheittain, mutta pääosin käytetään laadullista sisällönanalyysiä ja erityisesti siinä latentin sisällön tulkintaa. Temaattisen aineksen esiin tuomiseksi aineistoa analysoidaan myös lähiluvun menetelmällä. Tutkimuksen tuloksena syntyvä teoreettinen mallinnus itsekasvatukseen saattamisesta on osoitettu erityisesti henkilöille jotka asemoituvat sellaisiin ammatillisiin ympäristöihin, joissa on jatkuvat valmiudet itsenäiseen harjoitteluun sekä kouluttautumiseen ja joissa vallitsee sekä työpaikalla että sen ulkopuolella tapahtuvaa oppimista tukeva kulttuuri. On huomioitava kuitenkin, että itsekasvatuksen ilmiön monitulkintaisuus ja subjektiivisten merkitysten muodostaminen siitä aiheuttaa osaltaan sen, että teoreettinen mallinnus on aina epätäydellinen kuvaus konsensuksesta.

To identify learning promotions usefulness with a long span regarding the professional competence and ability management is a developmental need presented from the perspective of operational environment. Drawn from individual's perspective, the subjects of development are for example adoption of self-development ways, awareness of educational external power structures and ownership formation towards learning by capturing agency and self-regulation. Redefining learning and competence in context of self-education corresponds developmental needs. Goals of research are to show and help understand the special nature of self-education as a pedagogical activity, adopt it as the main objective of learning and identify self-education in stages of lifelong learning. Objectives are met by preparing a theoretical modeling that presents interpretation of self-education, its structures and also describes its field of significance on phases of lifelong learning. Theoretical modeling is layered description constructed in a constructivist way that follows the hermeneutic rule. Research combines educational philosophical orientation and the traditions of educational psychology, but includes also some operational processes that are familiarized from natural science. Systematically built theoretical modeling is tested with presuppositions. Mainly qualitative content analysis is used as a method of data analysis and close reading method is used to bring out the thematic content. The theoretical modeling is addressed to people who are positioned in such professional environments that urges for independent training and education. The ambiguity of the phenomenon of self-education and the formation of subjective meanings that people draw from it makes theoretical modeling an incomplete description of the consensus.