Ydinvoimalaitoksen mekaanisten laitteiden kunnonvalvontajärjestelmän kehittäminen
Tompuri, Markus (2024)
Tompuri, Markus
2024
Konetekniikan DI-ohjelma - Master's Programme in Mechanical Engineering
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-10-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202409098608
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202409098608
Tiivistelmä
Kunnonvalvonnan tarkoituksena on tuottaa tietoa valvottavan laitteen kunnosta. Kuntotietoa tuotetaan seuraamalla valittuja parametreja, niistä johdettuja muuttujia ja vertaamalla niissä tapahtuvaa muutosta ajan suhteen. Kunnonvalvonnan avulla pystytään ohjaamaan ja optimoimaan kunnossapidon toimintaa. Kunnossapito käsittää kaikki toimenpiteet, joilla laitteen toimintakykyä pyritään ylläpitämään tai toimintakykynsä menettänyt laite pyritään korjaamaan. Kunnonvalvontaa pystytään myös hyödyntämään, kun luodaan tilannekuvaa laitteesta esimerkiksi turvallisuussyistä.
Tässä työssä tutkittiin kunnonvalvonnan hyödyntämisen nykytilaa Olkiluodon ydinvoimalaitoksen kunnossapitoyksikössä. Nykytila-analyysi muodostettiin kirjallisuusselvityksen, yksikön henkilöstön teemahaastatteluiden ja osallistuvan havainnoinnin avulla. Tavoitteena työssä oli kehittää mekaanisten laitteiden kunnonvalvonnan hyödyntämistä kunnossapitotoiminnan optimoinnissa. Tähän pyrittiin kehitysehdotuksen avulla. Kehitysehdotus muodostettiin nykytila-analyysin pohjalta hyödyntämällä nelikenttäanalyysia.
Työssä tarkasteltiin Olkiluodon ydinvoimalaitoksen mekaanisten laitteiden kunnossapitoa. Nykytila-analyysi rakenne muodostuu kolmesta osasta: nykyisistä kunnonvalvonnan hyödynnystavoista, sitä hyödyntävistä sidosryhmistä ja kunnonvalvonnan vaikutuksesta kunnossapitotoimintaan. Kunnossapitoyksikkö hyödyntää kunnonvalvontaa hyvin reaktiivisesti, ikään kuin varmentavana tekijänä laitteiden kunnolle. Nykyisellään yksikön henkilöstö ei pysty resurssisyistä hyödyntämään kunnonvalvontaa systemaattisesti kunnossapitotoiminnan optimointiin. Kunnossapitohenkilöstön työtehtävät muodostuvat normaalin kunnossapitotoiminnan suorittamisesta, vaikka ohjeistus ohjaa hyödyntämään kunnonvalvontaa tiettyjen laitejoukkojen osalta.
Kunnonvalvonnan hyödynnystä tulee kehittää, jotta yksikkö pystyy paremmin vastaamaan strategiansa tavoitteisiin, kuten huoltovälien tarkoituksen mukaiseen pidentämiseen ja kunnossapitokustannusten optimointiin pitkällä aikavälillä. Nykytila-analyysin tuloksista muodostettiin nelikenttä, jota analysoimalla pyrittiin löytämään kehityskeinot. Analyysin perusteella muodostetut kehitystoimet yhdistettiin kehitysehdotukseksi.
Kehitysehdotus rakentuu kunnonvalvontajärjestelmän tunnistamiselle ja määrittelylle yhdeksi yksikön vastuualueista. Ehdotuksessa on esitelty järjestelmän kuvaus. Kunnonvalvontajärjestelmälle tulee myös asettaa vastuullinen taho, jonka tehtävänä on käyttää järjestelmää ja tuottaa hyötyä toiminnan ja yksikön tueksi. Yksikön toimintaa tulee kuitenkin tukea resursseja lisäämällä, sillä nykyisellään systemaattinen hyödynnys ei onnistu. Kehitysehdotus pitää sisällään kuvauksen järjestelmästä ja yleisen esittelyn rooleista.
Tässä työssä tutkittiin kunnonvalvonnan hyödyntämisen nykytilaa Olkiluodon ydinvoimalaitoksen kunnossapitoyksikössä. Nykytila-analyysi muodostettiin kirjallisuusselvityksen, yksikön henkilöstön teemahaastatteluiden ja osallistuvan havainnoinnin avulla. Tavoitteena työssä oli kehittää mekaanisten laitteiden kunnonvalvonnan hyödyntämistä kunnossapitotoiminnan optimoinnissa. Tähän pyrittiin kehitysehdotuksen avulla. Kehitysehdotus muodostettiin nykytila-analyysin pohjalta hyödyntämällä nelikenttäanalyysia.
Työssä tarkasteltiin Olkiluodon ydinvoimalaitoksen mekaanisten laitteiden kunnossapitoa. Nykytila-analyysi rakenne muodostuu kolmesta osasta: nykyisistä kunnonvalvonnan hyödynnystavoista, sitä hyödyntävistä sidosryhmistä ja kunnonvalvonnan vaikutuksesta kunnossapitotoimintaan. Kunnossapitoyksikkö hyödyntää kunnonvalvontaa hyvin reaktiivisesti, ikään kuin varmentavana tekijänä laitteiden kunnolle. Nykyisellään yksikön henkilöstö ei pysty resurssisyistä hyödyntämään kunnonvalvontaa systemaattisesti kunnossapitotoiminnan optimointiin. Kunnossapitohenkilöstön työtehtävät muodostuvat normaalin kunnossapitotoiminnan suorittamisesta, vaikka ohjeistus ohjaa hyödyntämään kunnonvalvontaa tiettyjen laitejoukkojen osalta.
Kunnonvalvonnan hyödynnystä tulee kehittää, jotta yksikkö pystyy paremmin vastaamaan strategiansa tavoitteisiin, kuten huoltovälien tarkoituksen mukaiseen pidentämiseen ja kunnossapitokustannusten optimointiin pitkällä aikavälillä. Nykytila-analyysin tuloksista muodostettiin nelikenttä, jota analysoimalla pyrittiin löytämään kehityskeinot. Analyysin perusteella muodostetut kehitystoimet yhdistettiin kehitysehdotukseksi.
Kehitysehdotus rakentuu kunnonvalvontajärjestelmän tunnistamiselle ja määrittelylle yhdeksi yksikön vastuualueista. Ehdotuksessa on esitelty järjestelmän kuvaus. Kunnonvalvontajärjestelmälle tulee myös asettaa vastuullinen taho, jonka tehtävänä on käyttää järjestelmää ja tuottaa hyötyä toiminnan ja yksikön tueksi. Yksikön toimintaa tulee kuitenkin tukea resursseja lisäämällä, sillä nykyisellään systemaattinen hyödynnys ei onnistu. Kehitysehdotus pitää sisällään kuvauksen järjestelmästä ja yleisen esittelyn rooleista.