Yrityskorruption vaikutus hallitukseen kohdistuvaan luottamukseen Suomessa ja Ruotsissa

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan yrityskorruption vaikutusta luottamukseen kansallisia hallituksia kohtaan. Aihetta lähestytään poliittisen luottamuksen ja poliittisen epäluottamuksen muotojen, kyynisyyden ja skeptisyyden, kautta. Korruption levinneisyyttä pidetään yhtenä voimakkaimmin selittävänä tekijänä maiden välisissä poliittista luottamusta koskevissa eroissa: alhaisen korruptiotason maissa poliittinen luottamus on tyypillisesti korkeaa, kun taas korkean korruptiotason maissa poliittinen luottamus on usein matalaa. Tarkastelumaiksi tutkielmaan valittiin Suomi ja Ruotsi, joita tyypillisesti pidetään matalan korruptiotason sekä korkean poliittisen luottamuksen maina. Tutkimukset osoittavat kansalaisten katsovan politiikan ja yritysten liian läheisten suhteiden johtavan korruptioon sekä tunnistavan yrityskorruption esiintymisen myös vakaiden demokratioiden ja korkean poliittisen luottamuksen maissa. Liike-elämän ja poliittisen päätöksenteon suhde näyttäytyy toisinaan kansalaisille epäselvänä, jonka vuoksi tutkielma pyrkiikin avaamaan poliittisen luottamuksen ja yrityskorruption suhdetta. Yrityskorruption vaikutuksia analysoidaan spesifin ja diffuusin poliittisen luottamuksen valossa. Vaikka korruptiota on tutkittu laajalti, vertailu näiden kahden valtion välillä on jäänyt suhteellisen vähäiseksi.

Tutkimusongelmaa lähestyttiin tutkimuskysymyksen kautta: ovatko kansalaisten näkemykset yrityskorruptiosta yhteydessä heidän luottamukseensa hallitusta kohtaan Suomessa ja Ruotsissa? Tutkimuskysymykseen vastattiin kuvailevien ja selittävien kvantitatiivisten menetelmien avulla. Kvantitatiivisista menetelmistä tutkielmassa käytettiin ristiintaulukointia sekä logistista regressioanalyysiä. Tutkielman aineistoksi valittiin vuonna 2021 julkaistu Transparency Internationalin laatima Global Corruption Barometer (GCB) – EU-tutkimus.

Vastaus tutkielman tutkimuskysymykseen syntyi edellä mainittujen kvantitatiivisten menetelmien avulla. Tutkielman analyysin mukaan on havaittavissa, että näkemykset yrityskorruption suuruudesta heijastelevat luottamukseen kansallista hallitusta kohtaan molemmissa tutkielmaan valituissa maissa. Kansalaisten arvioidessa yrityskorruption suuremmaksi, myös luottamus hallitusta kohtaan heikkenee. Yrityskorruption vaikutuksissa voidaan havaita niin yhtäläisyyksiä kuin erojakin tutkielmaan valittujen tarkastelumaiden välillä. Tulokset ovat monilta osin samansuuntaisia, mutta erityisesti painotuksissa eli siinä, kuinka suuri muuttujien vaikutus on, voidaan havaita syntyvän eroavaisuuksia.