Liminal Spaces in Organizing : Leadership, counterculture and change-interventions

Abstract

Johtamisen ja organisaatioiden tutkimuksessa fyysisiä tiloja on viime aikoina alettu tarkastella monipuolisemmin kuin yksinomaan työn ja organisaation säiliöinä. Rakennetuilla, konkreettisilla tiloilla nähdään enenevässä määrin olevan aktiivinen osa siinä, miten jokapäiväinen elämä organisaatioissa ja niiden ympärillä kehkeytyy. Tässä väitöskirjassa kiinnitän huomion erilaisiin organisaatioiden välitiloihin ja tutkin niiden roolia jokapäiväisen organisaatioelämän muotoutumisessa. Vaikka nämä tilat jäävät usein huomiotta, ne kykenevät vaalimaan mielenkiintoisia ja yllättäviä kohtaamisia sellaisten ihmisten välillä, jotka eivät muuten toimisi yhdessä jokapäiväisissä elämissään.

Pohjaan näiden välitilojen tutkimukseni johtamisen ja organisaatioiden tutkimuksen kasvavaan alaan, joka hyödyntää liminaalin käsitettä. Liminaali, joka kumpuaa antropologisista rituaalien tutkimuksista, viittaa monitulkintaiseen, refleksiiviseen ja muutosta mahdollisesti aikaansaavaan välitilaan, jonka aikana päivittäiset prosessit, roolit ja säännöt ovat hetkellisesti seisahtuneet. Tässä tutkimuksessa käsitän organisaatioiden välitilat liminaalitiloina. Siinä missä organisaation normaalien sosiaalisten odotusten, rutiinien ja sääntöjen katsotaan olevan kietoutuneen valtaosaan organisaatiotiloista, liminaalitilat sisältävät liminaaliin liittyviä monitulkintaisuuden, välissä olemisen ja muutospotentiaalin merkityksiä.

Väitöskirjassani tarkastelen liminaalitilojen roolia organisoinnissa prosessuaalisesta, sosiomateriaalisesta näkökulmasta. Tarkemmin sanottuna tutkin miten liminaalitilat muovaavat toimintaa ja vuorovaikutusta organisaatioissa ja niiden ympärillä, ja miten toiminta ja vuorovaikutus samanaikaisesti muovaavat liminaalitiloja. Väitöskirjani pohjautuu kolmeen alatutkimukseen. Näissä alatutkimuksissa tarkastelen laadullisin menetelmin johtajuuden rakentumiseen, vastakulttuurin rakentumiseen ja muutosinterventioiden tilalliseen tuottamiseen liittyvää toimintaa ja vuorovaikutusta.

Väitöskirjan tulokset osoittavat, että liminaalitilat ovat todella monitulkintaisia. Vaikka ne tyypillisesti muovaavat organisaatioelämää tavoin, joka tukee vapaata toimintaa ja tasa-arvoista vuorovaikutusta, nämä tilat voivat myös osallistua sellaiseen organisaatioelämän muodostamiseen, joka rajoittaa toimintaa ja luo epätasa-arvoisia vallan ja kontrollin suhteita. Toiminta ja vuorovaikutus puolestaan muovaavat samanaikaisesti liminaalitiloja, joko tekemällä ne samaksi yhä uudelleen ja uudelleen tai muotoilemalla ne toisenlaisiksi. Siinä missä vakiintuneet tavat toimia ja olla vuorovaikutuksessa ylläpitävät tilan samana, uusien toimintojen ja vuorovaikutussuhteiden ilmaantuminen tai olemassa olevien toimintojen ja vuorovaikutussuhteiden häiriintyminen muovaavat tilat toisenlaisiksi.

Väitöskirjani kontribuutio organisatoriselle liminaalitilatutkimukselle on kolmiosainen: (I) se laajentaa ymmärrystämme liminaalista sosiomateriaalisena ilmiönä; (II) se valottaa miten liminaalitilat ja organisaatioelämä muovaavat toinen toisiaan; ja (III) se kartoittaa miten liminaalitilan käsitettä on käytetty johtamisen ja organisaatioiden tutkimuksessa tähän mennessä. Lisäksi väitöskirjani laajentaa tutkimusta organisaatiotilojen osalta keskittymällä harvoin tutkittuihin välitiloihin; liminaalin osalta kannustamalla tutkijoita hyödyntämään enemmän communitas-käsitettä ja Turnerin sosiaalinen struktuuri–antistruktuuri-viitekehystä; ja organisoinnin sosiomateriaalisuuden osalta rikastuttamalla johtajuuden ja muutosinterventioiden sosiomateriaalista tutkimusta ja edistämällä työn ja organisoinnin mikrotason materiaalista tutkimusta.

Käytännön tasolla tutkimus varoittaa organisaatioita aliarvioimasta fyysisten tilojen roolia jokapäiväisessä työssä ja organisoinnissa. Lisäksi se muistuttaa, että organisaatioissa on aina fyysisiä ja metaforisia maastoja, joita ei voi täysin manageroida.

Management and organization researchers have relatively recently begun to consider physical spaces of organizations as more than mere containers of work and organizing. Increasingly, built environments are seen to have an active part in how the everyday life in and around organizations unfolds. In this dissertation, I draw attention to various in-between spaces of organizations and examine their role in the shaping of everyday organizational life. While often ignored, these spaces can foster interesting and unexpected encounters between people, who otherwise might not interact in their organizational lives.

In order to investigate the spaces in-between, I build on an emerging area of management and organization research that utilizes the concept of liminality. Originating from the anthropological studies of rituals, liminality refers to an ambiguous, reflexive and potentially change-inducing in-between state during which the everyday processes, roles and rules are momentarily suspended. In this study, I conceptualize the in-between spaces of organizations as liminal spaces. While most organizational spaces are considered to entail the normal social expectations, routines and rules of an organization, liminal spaces embody the ambiguity, in-betweenness and transformative potential associated with liminality.

The dissertation examines the role of liminal spaces in organizing from a processual, sociomaterial perspective. More precisely, I investigate how liminal spaces shape actions and interactions in and around organizations, and how these actions and interactions simultaneously shape liminal spaces. Three individual sub-studies provide a basis for the dissertation. With qualitative methods, the sub-studies examine actions and interactions related to the construction of leadership, the construction of a counterculture and the spatial production of change interventions.

The findings of this dissertation show that liminal spaces are truly ambiguous in that they tend to shape organizational life in ways that promote freedom of action and egalitarian interactions, but can also participate in such shaping of organizational life that involves restriction of the human action and inequal relations of power and control. Liminal spaces, in turn, are simultaneously shaped by actions and interactions, either by creating them as the same over and over again, or by shaping them anew. While established ways of acting and interacting maintain the space as the same, an emergence of a new set of actions and interactions or a disturbance of the existing actions and interactions shapes spaces anew.

The dissertation’s contribution to organizational liminal space literature is three-fold: (I) it expands the existing body of knowledge of liminality as a sociomaterial phenomenon; (II) it sheds light on how liminal spaces and organizational life shape each other; and (III) it maps out how the concept of liminal space has so far been used by management and organization researchers. Additionally, the dissertation also extends the research on organizational spaces by focusing on often overlooked in-between spaces; on liminality by advocating for a wider use of the concept of communitas and Turner’s social structure–anti-structure framework; and on sociomateriality in organizing by enriching the sociomaterial studies of leadership and change interventions, as well as by advancing the micro-level material studies of work and organizing.

As a practical implication, the study cautions organizations not to underestimate the role physical spaces play in everyday work and organizing. Furthermore, it reminds that there are always physical and metaphorical terrains in organizations that cannot be fully managed.