Loppukokoonpanon tuotannonsuunnittelu ja -ohjaus kokoonpanoteollisuudessa : Tapaustutkimus tuotannonsuunnittelun ja -ohjauksen sekä järjestelmäavusteisen suunnittelun kehittämisestä
Valaja, Akseli (2024)
Valaja, Akseli
2024
Tuotantotalouden DI-ohjelma - Master's Programme in Industrial Engineering and Management
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-09-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202409048542
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202409048542
Tiivistelmä
Tehokkaan tuotannonsuunnittelu ja -ohjausjärjestelmän tarkoituksena on mahdollistaa sisäiseen ja ulkoiseen kysyntään vastaaminen oikea-aikaisesti, laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Tuotannonsuunnitteluun ja -ohjaukseen eri aikaväleillä vaikuttaa kuitenkin merkittävästi ympäristö, jossa tuotanto tapahtuu. Tekijät kuten erilaiset asiakasvaatimukset, tilaus-toimitusprosessin kesto tai kysynnän tasaisuus aiheuttavat eriäviä vaatimuksia yrityksen tuotannonsuunnittelulle ja -ohjaukselle, joten yritysten on jatkuvasti arvioitava ja muokattava omia prosessejaan kilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja kasvattamiseksi.
Tässä diplomityössä tarkasteltiin loppukokoonpanon tuotannonsuunnittelua ja -ohjausta sekä järjestelmäavusteista suunnittelua kohdeyrityksessä, jonka tuotannossa yhdistyi kokoonpanotuotannon ja tilaustuotannon piirteitä. Diplomityö toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa keskeiset tutkimuskysymykset liittyivät kohdeyrityksen suunnittelu- ja ohjausprosessien nykytilan todentamiseen sekä keskeisten kehityskohteiden tunnistamiseen. Tutkimuksen tulosten perusteella tehtiin edelleen toimenpide-ehdotuksia, joiden avulla pyrittiin tukemaan toiminnan kehittämistä käytännössä.
Tutkimus jakautui kahteen osaan: teoreettiseen kirjallisuuskatsaukseen sekä empiirisen aineiston analysoinnin perusteella toteutettuun nykytilan arviointiin. Tulokset ja toimenpide-ehdotukset luvussa yhdistettiin kirjallisuuskatsauksen ja empiirisen osion tulokset ja esitettiin tunnistetut kehityskohteet tuotannonsuunnittelun ja -ohjauksen osalta.
Tutkimuksessa havaittiin, että loppukokoonpanovaiheiden suunnittelun ja ohjauksen keskeisimmät haasteet liittyivät tuotannon vaihteluun, tuotantosuunnitelmien tekemisen ja muokkaamisen vaikeuteen sekä suunnitelmiin liittyvään epätarkkuuteen. Todellisuudessa kahden jälkimmäisen haasteen todettiin vaikuttavan merkittävästi tuotannon tasaisuuteen; tekemällä suunnitelmista nykyistä tarkempia ja todenmukaisempia sekä ylläpitämällä näitä, voidaan tapahtuvaa tuotannon vaihtelua vähentää merkittävästi. Keskeisiksi kehitystavoitteiksi tunnistettiin järjestelmäavusteisen materiaalitarvelaskennan (MRP) hyödyntäminen, kapasiteettisuunnittelun kehittäminen sekä siirtyminen nykyistä tarkempaan valmistussuunnitelmaan. Edistyneen tuotannonsuunnittelujärjestelmän (APS) laajemmasta käyttöönotosta kohdetuotannon suunnitteluprosesseissa saatiin vaihtelevia tuloksia. Järjestelmäavusteisen suunnittelun todettiin potentiaalisesti tehostavan tuotannonsuunnittelua vähentämällä suunnitelman tekemiseen liittyvää manuaalista työtä sekä mahdollistamalla täsmällisemmän suunnittelun. Toisaalta merkittävät lähtötietovaatimukset ja tietojen ylläpito, tuotantoympäristön monivaiheisuus sekä nykyisten toimintatapojen soveltumattomuus olivat keskeisiä haasteita käytännön toimeenpanon osalta.
Keskeisenä tuloksena esitettiin myös riittävän puskuroinnin merkitys tapahtuvan vaihtelun vaikutusten vähentämisessä. Komponenttipuskurin muodostaminen ennen loppukokoonpanovaiheita, välivarastotasojen hallinta sekä pienempien siirtoerien hyödyntäminen todettiin tärkeiksi kehityskohteiksi vaihtelun vaikutusten hallinnassa.
Kyseisen tapaustutkimuksen tulokset ovat yleistettävissä ympäristöihin, joissa tuotanto on jakautunut komponenttituotantoon ja kokoonpanovaiheisiin, erilaisten tuoteoptioiden määrä on suuri ja valmistusprosessit ovat monivaiheisia. Tutkimuksen tulokset mahdollistavat myös tietoteknisten järjestelmien ja näiden ominaisuuksien potentiaalin arvioimisen tuotannonsuunnittelussa ja -ohjauksessa kuvatun kaltaisissa toimintaympäristöissä.
Tässä diplomityössä tarkasteltiin loppukokoonpanon tuotannonsuunnittelua ja -ohjausta sekä järjestelmäavusteista suunnittelua kohdeyrityksessä, jonka tuotannossa yhdistyi kokoonpanotuotannon ja tilaustuotannon piirteitä. Diplomityö toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa keskeiset tutkimuskysymykset liittyivät kohdeyrityksen suunnittelu- ja ohjausprosessien nykytilan todentamiseen sekä keskeisten kehityskohteiden tunnistamiseen. Tutkimuksen tulosten perusteella tehtiin edelleen toimenpide-ehdotuksia, joiden avulla pyrittiin tukemaan toiminnan kehittämistä käytännössä.
Tutkimus jakautui kahteen osaan: teoreettiseen kirjallisuuskatsaukseen sekä empiirisen aineiston analysoinnin perusteella toteutettuun nykytilan arviointiin. Tulokset ja toimenpide-ehdotukset luvussa yhdistettiin kirjallisuuskatsauksen ja empiirisen osion tulokset ja esitettiin tunnistetut kehityskohteet tuotannonsuunnittelun ja -ohjauksen osalta.
Tutkimuksessa havaittiin, että loppukokoonpanovaiheiden suunnittelun ja ohjauksen keskeisimmät haasteet liittyivät tuotannon vaihteluun, tuotantosuunnitelmien tekemisen ja muokkaamisen vaikeuteen sekä suunnitelmiin liittyvään epätarkkuuteen. Todellisuudessa kahden jälkimmäisen haasteen todettiin vaikuttavan merkittävästi tuotannon tasaisuuteen; tekemällä suunnitelmista nykyistä tarkempia ja todenmukaisempia sekä ylläpitämällä näitä, voidaan tapahtuvaa tuotannon vaihtelua vähentää merkittävästi. Keskeisiksi kehitystavoitteiksi tunnistettiin järjestelmäavusteisen materiaalitarvelaskennan (MRP) hyödyntäminen, kapasiteettisuunnittelun kehittäminen sekä siirtyminen nykyistä tarkempaan valmistussuunnitelmaan. Edistyneen tuotannonsuunnittelujärjestelmän (APS) laajemmasta käyttöönotosta kohdetuotannon suunnitteluprosesseissa saatiin vaihtelevia tuloksia. Järjestelmäavusteisen suunnittelun todettiin potentiaalisesti tehostavan tuotannonsuunnittelua vähentämällä suunnitelman tekemiseen liittyvää manuaalista työtä sekä mahdollistamalla täsmällisemmän suunnittelun. Toisaalta merkittävät lähtötietovaatimukset ja tietojen ylläpito, tuotantoympäristön monivaiheisuus sekä nykyisten toimintatapojen soveltumattomuus olivat keskeisiä haasteita käytännön toimeenpanon osalta.
Keskeisenä tuloksena esitettiin myös riittävän puskuroinnin merkitys tapahtuvan vaihtelun vaikutusten vähentämisessä. Komponenttipuskurin muodostaminen ennen loppukokoonpanovaiheita, välivarastotasojen hallinta sekä pienempien siirtoerien hyödyntäminen todettiin tärkeiksi kehityskohteiksi vaihtelun vaikutusten hallinnassa.
Kyseisen tapaustutkimuksen tulokset ovat yleistettävissä ympäristöihin, joissa tuotanto on jakautunut komponenttituotantoon ja kokoonpanovaiheisiin, erilaisten tuoteoptioiden määrä on suuri ja valmistusprosessit ovat monivaiheisia. Tutkimuksen tulokset mahdollistavat myös tietoteknisten järjestelmien ja näiden ominaisuuksien potentiaalin arvioimisen tuotannonsuunnittelussa ja -ohjauksessa kuvatun kaltaisissa toimintaympäristöissä.