Ei muutosta ilman turvallisuutta : psykologisen turvallisuuden yhteys oppimiseen, muutosvalmiuteen ja resilienssiin

Abstract

Tämän Pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten psykologinen turvallisuus ilmenee työyhteisöjen käytänteissä sekä miten nämä käytänteet ovat yhteydessä työntekijöiden oppimiseen, muutosvalmiuteen ja resilienssiin. Psykologinen turvallisuus on noussut merkittäväksi teemaksi muuttuvassa työelämässä, sillä työntekijät joutuvat vastaamaan yhä vaativampiin muutoksiin työssään, jolloin tarvitaan kykyä oppia uutta, kestävyyttä vastaanottaa muutoksia sekä valmiutta sopeutua niihin. Tutkielman tavoitteena oli tunnistaa erilaisia työyhteisöjen arjen käytänteitä, joissa psykologinen turvallisuus ilmenee sekä osoittaa näiden käytänteiden yhteys oppimiseen, muutosvalmiuteen ja resilienssiin. Tutkielman aineistona käytettiin Tampereen yliopiston Professional Growth and Learning -tutkimusryhmän (PGL) keräämää teemahaastatteluaineistoa (N=31). Teemahaastattelut olivat osa tutkimusryhmän tekemää WORKEE-tutkimushanketta, jossa selvitettiin tekniikan alan työntekijöiden asiantuntijuuden kehittymistä sekä siihen liittyviä tunnetiloja työssä oppimisen kontekstissa. Aineisto analysoitiin refleksiivisen temaattisen analyysin mukaisesti. Analyysissa muodostettiin pääteemat tutkimuskysymyksittäin. Tutkielman tulokset osoittivat, että psykologinen turvallisuus ilmenee työyhteisöjen arjessa vuorovaikutuskäytänteiden ja viestinnän kautta, erilaisten oppimiskäytänteiden kautta sekä esihenkilötyöskentelyn ja organisaation antaman tuen ja resurssien kautta. Lisäksi tulokset osoittivat, että nämä käytänteet olivat yhteydessä oppimiseen. Tiimeissä vallitsi avoin vuorovaikutuskulttuuri, jossa työntekijät auttoivat toisiaan, antoivat toisilleen palautetta sekä halusivat vastaanottaa sitä, jolloin myös oppimista tapahtui. Avoimen vuorovaikutuskulttuurin ja palautteen ansiosta tiimeissä suhtauduttiin virheisiin oppimismahdollisuuksina ja uusista ideoista keskusteltiin avoimesti. Myös organisaation tuki ja esihenkilötyöskentely olivat yhteydessä oppimiseen, sillä niiden avulla luotiin luottamusta työntekijöiden ja organisaation välille ja osoitettiin, että työntekijät voivat tuoda vapaasti ilmi ideoitaan ja ajatuksiaan, koska koko organisaatio saattoi oppia niistä. Tulokset toivat myös esille, että psykologista turvallisuutta ilmentävät käytänteet olivat yhteydessä muutosvalmiuteen ja resilienssiin, sillä organisaatioissa vallitsi muutosmyönteinen ilmapiiri, jossa oppimiseen ja kehittymiseen kannustettiin. Työntekijöille tarjottiin resursseja ammatilliseen kehittymiseen, joka lisäsi valmiutta muutostilanteisiin. Käytänteet olivat yhteydessä muutosvalmiuteen ja resilienssiin myös siten, että työntekijät tiedostivat työelämässä sekä tekniikan alalla vallitsevan muutoksen luonteen. Yleinen muutosmyönteinen asenne osoitti, että tekniikan alan työntekijät ovat sitoutuneet osaamisensa kehittämiseen. Tulokset olivat linjassa teoriataustan kanssa. Tulokset voivat auttaa organisaatioita tunnistamaan psykologista turvallisuutta ilmentäviä käytänteitä työyhteisöjen arjessa. Käytänteitä tunnistamalla niitä voidaan myös kehittää, jotta saavutetaan psykologisen turvallisuuden taso, jossa työntekijät oppivat paremmin sekä ovat valmiimpia muutostilanteissa.

The purpose of this master’s thesis was to investigate how psychological safety manifests in workplace practices and how these practices are related to employees’ learning, readiness for change and resilience. Psychological safety has become a significant theme in the evolving work environment, as employees face increasingly demanding changes in their work, requiring the ability to learn new things, resilience to adapt to changes, and the capacity to receive them. The aim of the thesis was to identify various everyday workplace practices that demonstrate psychological safety and to demonstrate the connection of these practices to learning, readiness for change, and resilience. The data for the thesis consisted of thematic interview material (N=31) collected by Tampere University’s Professional Growth and Learning research group (PGL). The interviews were part of the WORKEE research project conducted by the research group, which investigated the development of expertise among technology professionals and the associated emotional states in the context of workplace learning. The data was analysed using reflexive thematic analysis, resulting in main themes based on the research questions. The results of the thesis indicated that psychological safety manifests in everyday workplace interactions through communication practices, various learning practices, and the support and resources provided by supervisors and the organization. Furthermore, these practices were connected to learning. In teams, an open communication culture prevailed, where employees helped each other, provided feedback, and were willing to receive it, leading to learning opportunities. Because of open communication culture and feedback, errors were viewed as learning opportunities, and discussions about new ideas were encouraged. Organizational support and supervisor collaboration were also related to learning, as they fostered trust between employees and the organization, allowing employees to freely express their ideas and thoughts, benefiting the entire organization’s learning process. The results also highlighted that practices reflecting psychological safety were related to readiness for change and resilience. Organizations maintained a positive atmosphere toward change, encouraging learning and development. Employees were provided with resources for professional growth, enhancing their readiness for change. These practices were also related to readiness for change and resilience by acknowledging the nature of change prevailing in working life and in the field of technology. The overall positive attitude toward change demonstrated that employees in the field of technology were committed to developing their skills. The results aligned with the theoretical background. The results can help organizations to identify workplace practices that promote psychological safety. By recognizing and developing these practices, organizations can achieve a level of psychological safety where employees learn effectively and are better prepared for change.