Ammatillinen sosiaalinen media ja työuupumus : kuormittaako ammatillinen sosiaalisen median käyttö työntekijää?
Leinonen, Eevi (2024)
Leinonen, Eevi
2024
Yhteiskuntatutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-10-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202409028505
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202409028505
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tavoitteena on tutkia ammatillisen sosiaalisen median käytön yhteyttä työuupumukseen. Digitalisaation myötä sosiaalisen median käyttö on tullut yhä keskeisemmäksi osaksi työelämää, ja erityisesti koronapandemia on korostanut uusien teknologiavälitteisten viestintävälineiden käyttöä. Sosiaalinen media tarjoaa mahdollisuuksia tiedon jakamiseen ja verkostoitumiseen, mutta sen käyttö saattaa myös lisätä työntekijöiden kuormitusta ja työuupumusoireilua.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii työn vaatimusten ja voimavarojen teoria, joka selittää työuupumuksen syntymistä työn vaatimusten ja voimavarojen välisenä tasapainona. Keskeisenä tutkimuskysymyksenä on, onko ammatillisen sosiaalisen median käytöllä yhteys työuupumukseen ja vaikuttaako käytetty sosiaalisen median alusta tähän yhteyteen.
Tutkimuksessa käytetään Tampereen yliopiston Emerging Technologies Lab -hankkeen TyöSome- kyselyaineistoa, jossa kartoitetaan sosiaalisen median ammatillista käyttöä ja sen yhteyttä työhyvinvointiin. Työuupumusta mitataan Maslach Burnout Inventory - General Survey (MBI-GS) -mittarilla, joka on laajalti käytetty ja validoitu työkalu työuupumuksen arviointiin. MBI-GS mittaa kolmea työuupumuksen ulottuvuutta: uupumusasteista väsymystä, kyynistymistä ja ammatillisen itsetunnon heikentymistä.
Analyysimenetelmänä käytetään lineaarista regressioanalyysiä, jonka avulla tarkastellaan ammatillisen sosiaalisen median käytön yhteyttä työuupumuksen eri ulottuvuuksiin. Tulokset osoittavat, että ammatillisen sosiaalisen median käytöllä voi olla yhteys työuupumuksen kokemiseen, erityisesti uupumusasteisen väsymyksen ja kyynistymisen osalta. Tutkimus myös osoittaa, että eri sosiaalisen median alustojen käytöllä voi olla erilaisia vaikutuksia työuupumuksen eri ulottuvuuksiin.
Tutkielma tarjoaa tärkeää tietoa työelämän digitalisaatiosta ja sen vaikutuksista työntekijöiden hyvinvointiin. Erityisesti se korostaa tarvetta kiinnittää huomiota työelämän ja vapaa-ajan tasapainoon sekä siihen, miten ammatillisen sosiaalisen median käyttöä voidaan hallita niin, ettei se kuormita työntekijöitä liikaa.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii työn vaatimusten ja voimavarojen teoria, joka selittää työuupumuksen syntymistä työn vaatimusten ja voimavarojen välisenä tasapainona. Keskeisenä tutkimuskysymyksenä on, onko ammatillisen sosiaalisen median käytöllä yhteys työuupumukseen ja vaikuttaako käytetty sosiaalisen median alusta tähän yhteyteen.
Tutkimuksessa käytetään Tampereen yliopiston Emerging Technologies Lab -hankkeen TyöSome- kyselyaineistoa, jossa kartoitetaan sosiaalisen median ammatillista käyttöä ja sen yhteyttä työhyvinvointiin. Työuupumusta mitataan Maslach Burnout Inventory - General Survey (MBI-GS) -mittarilla, joka on laajalti käytetty ja validoitu työkalu työuupumuksen arviointiin. MBI-GS mittaa kolmea työuupumuksen ulottuvuutta: uupumusasteista väsymystä, kyynistymistä ja ammatillisen itsetunnon heikentymistä.
Analyysimenetelmänä käytetään lineaarista regressioanalyysiä, jonka avulla tarkastellaan ammatillisen sosiaalisen median käytön yhteyttä työuupumuksen eri ulottuvuuksiin. Tulokset osoittavat, että ammatillisen sosiaalisen median käytöllä voi olla yhteys työuupumuksen kokemiseen, erityisesti uupumusasteisen väsymyksen ja kyynistymisen osalta. Tutkimus myös osoittaa, että eri sosiaalisen median alustojen käytöllä voi olla erilaisia vaikutuksia työuupumuksen eri ulottuvuuksiin.
Tutkielma tarjoaa tärkeää tietoa työelämän digitalisaatiosta ja sen vaikutuksista työntekijöiden hyvinvointiin. Erityisesti se korostaa tarvetta kiinnittää huomiota työelämän ja vapaa-ajan tasapainoon sekä siihen, miten ammatillisen sosiaalisen median käyttöä voidaan hallita niin, ettei se kuormita työntekijöitä liikaa.