Mikä ihmeen varovaisuusperiaate? : Kunnanhallituksen jäsenen esteellisyys Pirkanmaan aluehallituksessa

Abstract

Tutkimus kohdistuu luottamushenkilöiden eli poliittisten päättäjien esteellisyysperiaatteisiin ja erityisesti niiden tulkintaan sellaisten luottamushenkilöiden osalta, jotka toimivat hyvinvointialueella olevan kunnan- tai kaupunginhallituksen jäsenenä. Tarkemmassa tarkastelussa on Pirkanmaan hyvinvointialueen aluehallituksen esteellisyystulkinta suhteessa lainsäädäntöön. Lainsäädäntö mahdollistaa saman asian käsittelyn useammassa eri toimielimessä eli niin sanottua toisen asteen jääviyttä ei ole ja luottamushenkilö voi osallistua päätöksentekoon kotikuntansa kunnan- tai kaupunginhallituksessa sekä hyvinvointialueen toimielimissä. Esteellisyys perustuu asiasisältöön. Luottamushenkilö on esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee häntä itseään henkilökohtaisesti tai hänen lähipiiriään, kun päätöksestä on jotain etua tai haittaa ja kuten tämä tutkimus osoittaa, myös luottamushenkilön omaa kotikuntaa koskien yhteisöjääviys voi muodostua esteeksi osallistumasta asian päätöksentekoon hyvinvointialueella. Hyvinvointialueuudistusta valmisteltiin lähes 15 vuotta ja valmistelussa keskityttiin sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä palo- ja pelastuspalveluiden järjestämiseen maakunnissa, jotka valmistelun loppuvaiheessa nimettiin hyvinvointialueiksi. Uudistuksen tärkeimpänä tavoitteena oli turvata sosiaali-, terveys- sekä palo- ja pelastuspalveluiden saatavuus kaikkialla Suomessa eikä valmisteluaineiston perusteella ole niinkään paneuduttu luottamushenkilöiden toimintaan kahdella, jopa kolmella julkishallinnon tasolla. Vaikka lainvalmisteluprosessi oli pitkä, lopulta Hallituksen esitys eduskunnalle hyvinvointialueiden perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen antamiseksi (HE 241/2020 vp) hyväksyttiin vuonna 2020. Laki hyvinvointialueista lopulta siirsi sosiaali- ja terveyspalvelut sekä palo- ja pelastuspalvelut pois kuntien vastuulta ja siten myös kunnallisten luottamushenkilöiden päätäntävallasta. Ensimmäisissä aluevaaleissa oli kuitenkin kautta maan runsaasti ehdolla kunnallisia luottamushenkilöitä sekä kansanedustajia, myös ministereitä, joista suuri osa tuli myös valituksi. Luottamushenkilöt organisoituivat hyvinvointialueen toimielimiin aluevaalien jälkeen keväällä 2022 eikä tuolloin huomioitu eri hallinnon tasoilla toimivien mahdollisista kaksoisrooleista muodostuvia esteellisyyksiä. Käytännön toiminta on osoittanut jälleen kerran esteellisyysperusteiden tulkintahaasteet. Tutkimuksen aineistona on Pirkanmaan hyvinvointialueen aluehallituksen pöytäkirjat ja niissä päätöspykälät, joissa kunnanhallitusten tai kaupunginhallitusten luottamushenkilöt on todettu ja kirjattu yhteisöjääveiksi eli esteellisiksi osallistumaan aluehallituksessa päätöksentekoon. Esteellisyydestä säädetään kuntalaissa, hallintolaissa ja hyvinvointialuelaissa, joten näiden säädösten pohjalta on tehty tutkimuksen teoreettinen tarkastelu. Lisäksi ajankohtaisena tausta-aineistona ja tulkinta-apuna toimi Itä-Suomen hallinto-oikeuden tuore päätös (1055/2024) perusteluineen, jossa hallinto-oikeus katsoi kunnanhallitusten jäsenten olevan hallintolain 28 §:n 1 momentin kohdan 5 eli yhteisöjääviyden perusteella esteellisiä. Tutkimus osoittaa, että Pirkanmaan hyvinvointialueella esteellisyystulkinta on ollut oikeansuuntainen, mutta varovaisuusperiaate esteellisyysperusteluna virheellinen. Lisäksi tutkimus osoittaa, että Pirkanmaan hyvinvointialueella on vielä haasteita julkisuuslain proaktiivisessa noudattamisessa.