Rajajännitteitä Ussurilla : Suomen Pekingin suurlähetystön toiminta Kiinan ja Neuvostoliiton rajakiistojen aikaan 1969
Tuominen, Matti (2024)
Tuominen, Matti
2024
Historian kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in History
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-09-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202408308456
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202408308456
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoite on selvittää Suomen Pekingin suurlähetystön toimintaa Kiinan ja Neuvostoliiton rajakiistojen aikana vuonna 1969. Lukuisat rajakiistat olivat keskeisessä roolissa Kiinan ja Neuvostoliiton välirikossa. Kuitenkin vuonna 1969 rajakiistat uhkasivat kehittyä täydeksi sodaksi. Vuoden 1969 aikana käytiin monia verisiä rajataisteluita maiden välillä, mutta näistä merkittävin oli 2.3.1969 Ussurijoen Zhenbaon saarella käyty rajakahakka, jossa sai surmansa yhteensä noin 100 sotilasta. Rajakahakka käynnisti pitkän tapahtumasarjan, johon sisältyi kostohyökkäyksiä konfliktin molemmilta puolilta, ja suuri määrä erilaisia diplomaattisia nootteja, joissa Kiina ja Neuvostoliitto syyttivät toisiaan erilaisista piilopyrkimyksistä.
Työssä on käytetty lähteenä Suomen Pekingin suurlähetystön raporttien kokoelmaa ulkoministeriön arkistossa. Suurlähetystö keräsi tietoa rajakiistan tapahtumista Kiinan ulkoministeriön virallisesta tiedonannosta, muiden maiden Pekingin lähetystöiltä, sekä lehdistöstä. Raporteissa käytiin läpi tiedontulvaa rajakiistan tapahtumista yksityiskohtaisesti. Lähetystö pyrki tuottamaan ulkoministeriölle tarkkaa analyysia tapahtumien kulusta, ja analysoimaan mitkä sen saamista tiedoista tuntuivat todentuntuisilta ja mitkä epäuskottavilta. Lopulliset johtopäätökset kuitenkin jätettiin ulkoministeriön tehtäviksi.
Suurlähetystö onnistui vuonna 1969 tehtävissään nykytutkimuksen valossa varsin hyvin. Lähetystö tulkitsi rajakiistoista levitettyä ristiriitaista tietoa onnistuneesti, päätyen pitkälti samoihin lopputulemiin, kuin mitä myöhempi historiantutkimus tapahtumista ajattelee. Lähetystö päätteli oikein Kiinan olleen todennäköisemmin Ussurin rajakahakan takana, ja että kumpikaan osapuolista ei täyttä sotaa halunnut, vaan nämä tahallaan paistuttelivat tapahtumia edistääkseen omia propagandistisia tarkoitusperiään. Lähetystö myös pysyi konfliktissa neutraalina, eikä itse ottanut kantaa tapahtumiin Kiinan tai Neuvostoliiton puolesta.
Työssä on käytetty lähteenä Suomen Pekingin suurlähetystön raporttien kokoelmaa ulkoministeriön arkistossa. Suurlähetystö keräsi tietoa rajakiistan tapahtumista Kiinan ulkoministeriön virallisesta tiedonannosta, muiden maiden Pekingin lähetystöiltä, sekä lehdistöstä. Raporteissa käytiin läpi tiedontulvaa rajakiistan tapahtumista yksityiskohtaisesti. Lähetystö pyrki tuottamaan ulkoministeriölle tarkkaa analyysia tapahtumien kulusta, ja analysoimaan mitkä sen saamista tiedoista tuntuivat todentuntuisilta ja mitkä epäuskottavilta. Lopulliset johtopäätökset kuitenkin jätettiin ulkoministeriön tehtäviksi.
Suurlähetystö onnistui vuonna 1969 tehtävissään nykytutkimuksen valossa varsin hyvin. Lähetystö tulkitsi rajakiistoista levitettyä ristiriitaista tietoa onnistuneesti, päätyen pitkälti samoihin lopputulemiin, kuin mitä myöhempi historiantutkimus tapahtumista ajattelee. Lähetystö päätteli oikein Kiinan olleen todennäköisemmin Ussurin rajakahakan takana, ja että kumpikaan osapuolista ei täyttä sotaa halunnut, vaan nämä tahallaan paistuttelivat tapahtumia edistääkseen omia propagandistisia tarkoitusperiään. Lähetystö myös pysyi konfliktissa neutraalina, eikä itse ottanut kantaa tapahtumiin Kiinan tai Neuvostoliiton puolesta.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8709]