Competence management in remote care : Developing a competence development model for remote care

Abstract

Healthcare is a field that is changing all the time. One major change in resent years has been digitalization and the increasing number of digital solutions used in healthcare. COVID-19 pandemic forced the field to figure out new solutions to execute efficient care safely and with as little patient contact as possible. As a result, remote care experienced a major leap forward. Remote care has the potential to improve patients’ quality of life and prevent unnecessary hospital visits. It requires many new competencies from nurses as face-to-face contact is limited. Competencies like technical skills, communication skills, and knowledge of different specialities are even more important in remote care. Remote care works in a hybrid operating environment, where different participants work remotely from each other. Participants include for example hospital staff, patients, and equipment manufacturers.

Competence management is important since it has a way to recognise possible knowledge gaps and find ways to narrow them down. Different means of knowledge management, for example SECI-model and competence management process, could be used to help recognising the knowledge needs. There is a lot of data, information, and knowledge in healthcare, but not always good and efficient ways of sharing and acquiring new knowledge. That is why it is important for hospitals to use the means of knowledge management to help them keep up with the new information and knowledge that comes all the time.

The research was conducted as qualitative action research. Theoretical background was implemented with the help of a literature review. With the help of literature, it was possible to create a base for the thesis with up-to-date information. Empirical research was done as interviews and analysed with the means of qualitative content analysis. Combined, theoretical and empirical research formed answers to how the competence management of the nurses can be supported in remote care. Based on the analysis, a competence development model was formed.

Results of this thesis will give a good insight into how remote care works and what could be developed. The competence development model can be used to further recognize and develop competencies that nurses in remote care need. This thesis was done with the help of Heart hospital, but the results can be used more widely in different fields. As healthcare is a wide field and remote care is still quite new, there is still much that could be researched in the future.

Terveydenhuolto on ala, joka muuttuu jatkuvasti. Yksi suuri muutos viime vuosina on ollut digitalisaatio ja terveydenhuollossa käytettävien digitaalisten ratkaisujen määrän nousu. COVID-19-pandemia pakotti alan keksimään uusia ratkaisuja tehokkaan hoidon toteuttamiseksi turvallisesti ja mahdollisimman vähillä potilaskontakteilla. Tämän seurauksena etähoito koki suuren harppauksen eteenpäin. Etähoidolla voidaan parantaa potilaiden elämänlaatua ja ehkäistä turhia sairaalakäyntejä. Se vaatii sairaanhoitajilta paljon uutta osaamista, koska kasvokkain tapahtuva kontakti on rajallista. Kompetenssit, kuten tekniset taidot, viestintätaidot ja eri erikoisalojen tuntemus, ovat entistä tärkeämpiä etähoidossa. Etähoito toimii hybriditoimintaympäristössä, jossa eri toimijat työskentelevät etänä toisistaan. Osallistujiin kuuluu esimerkiksi sairaalan henkilökuntaa, potilaita ja laitevalmistajia.

Osaamisen johtaminen on tärkeää, sillä sen avulla on mahdollista tunnistaa mahdolliset tietoaukot ja löytää keinoja niiden kaventamiseksi. Tietotarpeiden tunnistamisessa voidaan käyttää apuna erilaisia tiedolla johtamisen keinoja, kuten SECI-mallia ja osaamisen johtamisen prosessia. Terveydenhuollossa on paljon dataa, informaatiota ja tietoa, mutta ei aina hyviä ja tehokkaita tapoja jakaa ja hankkia uutta tietoa. Siksi on tärkeää, että sairaalat käyttävät tiedolla johtamisen keinoja, jotta ne pysyvät ajan tasalla koko ajan tulevasta uudesta tiedosta.

Tutkimus toteutettiin laadullisena toimintatutkimuksena. Teoreettista taustaa etsittiin kirjallisuuskatsauksen avulla. Kirjallisuuden avulla opinnäytetyölle pystyttiin luomaan pohja ajantasaisella tiedolla. Empiiristä tutkimusta tehtiin haastatteluina ja analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Yhdistetty teoreettinen ja empiirinen tutkimus muodostivat vastauksia siihen, miten hoitajien osaamisen johtamista voidaan tukea etätyössä. Analyysin pohjalta muodostettiin osaamisen kehittämisen malli.

Tämän opinnäytetyön tulokset antavat hyvän käsityksen siitä, miten etähoito toimii ja mitä voitaisiin kehittää. Osaamisen kehittämismallin avulla voidaan edelleen tunnistaa ja kehittää osaamista, jota etähoitajat tarvitsevat. Tämä opinnäytetyö tehtiin Sydänsairaalan avulla, mutta tuloksia voidaan hyödyntää laajemmin eri aloilla. Koska terveydenhuolto on laaja kenttä ja etähoito vielä melko uutta, on aiheesta paljon tutkittavaa myös tulevaisuudessa.