The Role of Human Rights in Family Reunification : Fair Balance between Respect for Family Life and National Interests

Abstract

Tämä hallintotieteiden tohtorin tutkintoa varten laadittu julkisoikeudellinen väitöskirja on tutkimus ihmisoikeuksien roolista ulkomaalaisoikeudessa erityisesti perheenyhdistämisen kontekstissa. Ihmisoikeuksien roolia ja ihmisoikeuksien suojelun laajuutta arvioidaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen luomien standardien valossa. Pääpaino on Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa, joka suojaa oikeutta perhe-elämän kunnioitukseen. Tutkimuksessa myös keskitytään suhteellisuusperiaatteeseen ja ihmisoikeustuomioistuimen käyttämään oikeudenmukaisen tasapainon testiin (<i>fair balance test</i>), jolla arvioidaan noudattavatko valtiot ihmisoikeusvelvoitteitaan. Kyseisessä testissä otetaan huomioon ja punnitaan erilaisia yksilöllisiä ja kansallisia intressejä.

Tässä väitöskirjassa selvitetään valtion kansainvälisoikeudellisten velvoitteiden noudattamista Suomen tapauksessa. Kuten joissain muissakin Euroopan maissa, perheenyhdistämisen ehtoja on parin viime vuosikymmenen aikana tiukennettu myös Suomessa. Sen vuoksi on aiheellista kysyä, mitkä ovat ihmisoikeusvelvoitteet ja miten Suomi turvaa ihmisoikeuksien ja erityisesti perhe-elämän suojan kunnioittamisen muuttoliikkeiden kontekstissa. Koska Suomi on Euroopan unionin jäsen ja yhteisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan sitoma, on myös kysyttävä, mitä ylikansallisia velvoitteita syntyy ja mikä on ihmisoikeuksien rooli unionin maahanmuuttolainsäädännössä.

Näitä kysymyksiä lähestytään oikeudellisella menetelmällä analysoiden oikeustapausten tulkinnan rakennetta ja logiikkaa sekä käyttämällä oikeustieteen tulkintamenetelmiä koskevia teorioita. Kuten ihmisoikeustutkimuksessa usein on tapana, tämän väitöskirjan tavoitteena on edistää ihmisoikeuksien suojelua. Koska yksi tämän tutkimuksen havainnoista on, että oikeudellinen ihmisoikeuksien suojelu on minimaalista, omaksutaan tutkimuksessa myös oikeustieteen ulkopuolisia lähestymistapoja. Tässä työssä ammennetaan inspiraatiota sosiologisesta tutkimuksesta ja sovelletaan poliittisia teorioita oikeudellisen ajattelun puutteiden osoittamiseksi. Tällä laajemmalla yhteiskunnallisen oikeustutkimuksen lähestymistavalla haastan perinteistä oikeudellista ajattelua siitä, mitä on ulkomaalaisten oikeudenmukainen kohtelu ja mikä on kansallisen edun mukaista.

Olen samaa mieltä monien kanssa siitä, että muuttoliikkeen hallinnan ja perheenyhdistämisen yhteydessä ihmisoikeuksien suojelua olisi edistettävä pragmaattisesti. Liiallinen kansallinen liikkumavara ja kansallisen edun painotus kohtuullisuuden ja suhteellisuuden kustannuksella voi kuitenkin heikentää ihmisoikeuksien suojelun tehokkuutta ja uskottavuutta. Väitän, että tällaista kehitystä voidaan estää kiinnittämällä enemmän huomiota suhteellisuusarviointiin ja ihmisoikeuden ydinalueen suojeluun. Tämän väitöskirjan havainnot viittaavat kansainvälisen suojelun ja solidaarisuuden rapautumiseen silloin, kun on kyse kansallisista eduista. Aiemmin vahvistettu ihmisoikeusstandardi, joka edellyttää perheenyhdistämisen helpottamista niille, jotka eivät voi nauttia perhe-elämästä muualla, on asetettu kyseenalaiseksi. Kehotan periaatteelliseen pragmatismiin, jossa tietyt periaatteet ymmärretään säännöiksi, jotka tunnustetaan kuuluvan ihmisoikeuksien ydinalueelle ja joista ei voi poiketa.

This dissertation in Public Law, for a doctoral degree in Administrative Sciences, is a study on the role of human rights in migration law in the specific context of family reunification. The role of human rights and the scope of human rights protection are assessed in light of the European Convention on Human Rights and the standards created in the European Court of Human Rights. The focus is on Article 8 of the Convention that protects the right to respect for family life. The focus is also on the principle of proportionality and the fair balance test used by the Court of Human Rights to assess states’ compliance with their human rights obligations. The fair balance test takes into account and weighs various individual and national interests.

In this dissertation, state compliance is investigated in the case of Finland. As in some other European countries, the conditions for family reunification have been tightened in the last couple of decades also in Finland. Therefore, it is relevant to ask what the human rights obligations are, and how Finland ensures the protection of human rights and the right to respect for family life in the context of migration. Since Finland is a member of the European Union and bound by the common migration and asylum policy, it is also necessary to ask what supranational obligations emerge, and what the role of human rights is in migration law of the European Union.

These questions are approached with a legal method by analysing the structure and logic of interpretation in court cases and by using theories on interpretation methods addressed in the legal literature. As often is the case in human rights research, the aim of this dissertation is to enhance human rights protection. Since one of the findings of this study is that the legal human rights protection is minimal, extra-legal approaches are also adopted. This research draws inspiration from sociological studies and applies political theories to point out flaws in the legal thinking. Through this broader Law and Society approach, I challenge conventional legal thinking on what the fair treatment of foreigners is and what is in the national interest.

I agree with many that, in the context of migration control and family reunification, human rights protection should be promoted with a pragmatic approach. However, too much leeway for the national interest at the expense of reasonableness and proportionality impairs the effectiveness and credibility of human rights protection. I argue that such a development can be impeded by paying more attention to the proportionality assessment and protection of the essence of the human right. The findings of this dissertation point towards the erosion of international protection and solidarity when national interests are in play. Previously established human rights standard that requires facilitation of family reunification for those who cannot enjoy family life elsewhere is challenged. I call for principled pragmatism, where certain principles are recognised to be the essence of human rights and understood as non-derogable rules.