Amuri – mahdollisuus luonnon monimuotoisuudelle: vaihtoehtoinen suunnitelma alueen kehittämiseksi
Koponen, Leevi (2024)
Koponen, Leevi
2024
Arkkitehdin tutkinto-ohjelma - Master's Programme in Architecture
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-09-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202408288400
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202408288400
Tiivistelmä
Diplomityössäni tutkin mahdollisuuksia kehittää Amuria monimuotoisemmaksi kaupunkialueeksi. Vallitsevan ilmasto- ja ympäristökriisin vuoksi kaupunkien on yhä enemmän huomioitava luonto osana kestävää kaupunkiympäristöä. Suunnitteilla olevien muutosten vuoksi vaihtoehtoinen suunnitelma Amurille on ajankohtainen.
Taustaksi tutkin Amurin muutosta ajavia ilmiöitä, syitä ja perusteluita. Samalla tarkastelen ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen aiheuttamia ongelmia kaupungeissa sekä mahdollisuuksia parantaa kaupunkiluontoa vastaamaan luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen, ilmastonmuutokseen, kaupungin mikroilmastoon ja ihmisten hyvinvointiin. Amurin puut ja kasvillisuus ovat merkittäviä Tampereen mittakaavassa. Niiden menettäminen laajamittaisen uudelleenrakentamisen vuoksi on kestämätöntä. Olemassa olevan viherympäristön säilyttäminen on tärkein yksittäinen keino vastata ympäristöongelmiin.
Amuria uhkaa vanhojen rakennusten purkaminen, rakentamisen nelinkertaistuminen ja siitä johtuva maanvaraisen viherympäristön ja puiden menettäminen. Nämä toimenpiteet muuttavat alueen luonteen täysin ja johtavat siihen, että kokonainen kerrostuma Amurin historiasta menetetään. Näin täydellistä alueen muutosta ei voida perustella kestävänä tulevaisuutena. Amuri purettiin viimeksi 1970-luvulla, ja sitä edeltäneestä aikakaudesta on jäljellä vain pieniä rippeitä. Nykyisellä Amurilla on omat vahvat identiteettinsä, luonteensa ja arvonsa, jotka tulee säilyttää. Hyödyntämällä kerrostalojen horisontaalista laajentamista, alueen rakennuskantaa voidaan säilyttää ja kehittää ilman mittavia purkutoimenpiteitä, jotka aiheuttaisivat valtavia päästöjä ja purkujätteitä. Samalla pienemmillä muutoksilla on mahdollista säilyttää alueen arvokas kaupunkiluonto.
Konseptitasoisessa suunnitelmassani hyödynnän keskeisesti Patrick Geddesin ja Jan Gehlin ajattelumalleja. Yhdistämällä heidän ajatuksiaan on mahdollista luoda toimiva ja terveellinen kaupunkiympäristö ihmisille, joka samalla monihyötyisesti vastaa ilmastonmuutokseen ja luonnon hätätilaan. Olemassa olevien esimerkkien avulla tutkin Amurissa mahdollisuuksia vaihtoehtoiseen, ihmislähtöiseen aluesuunnitelmaan, jota vertailen nykytilanteeseen ja jo tehtyihin suunnitelmiin. Suunnitelmani osoittaa, että pienemmillä muutostoimenpiteillä voidaan säilyttää alueen arvot ja samalla tuottaa varteenotettava vaihtoehto suunnitelmille, jotka ajavat yksipuolisesti kaupunkien tiivistämistä.
Taustaksi tutkin Amurin muutosta ajavia ilmiöitä, syitä ja perusteluita. Samalla tarkastelen ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen aiheuttamia ongelmia kaupungeissa sekä mahdollisuuksia parantaa kaupunkiluontoa vastaamaan luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen, ilmastonmuutokseen, kaupungin mikroilmastoon ja ihmisten hyvinvointiin. Amurin puut ja kasvillisuus ovat merkittäviä Tampereen mittakaavassa. Niiden menettäminen laajamittaisen uudelleenrakentamisen vuoksi on kestämätöntä. Olemassa olevan viherympäristön säilyttäminen on tärkein yksittäinen keino vastata ympäristöongelmiin.
Amuria uhkaa vanhojen rakennusten purkaminen, rakentamisen nelinkertaistuminen ja siitä johtuva maanvaraisen viherympäristön ja puiden menettäminen. Nämä toimenpiteet muuttavat alueen luonteen täysin ja johtavat siihen, että kokonainen kerrostuma Amurin historiasta menetetään. Näin täydellistä alueen muutosta ei voida perustella kestävänä tulevaisuutena. Amuri purettiin viimeksi 1970-luvulla, ja sitä edeltäneestä aikakaudesta on jäljellä vain pieniä rippeitä. Nykyisellä Amurilla on omat vahvat identiteettinsä, luonteensa ja arvonsa, jotka tulee säilyttää. Hyödyntämällä kerrostalojen horisontaalista laajentamista, alueen rakennuskantaa voidaan säilyttää ja kehittää ilman mittavia purkutoimenpiteitä, jotka aiheuttaisivat valtavia päästöjä ja purkujätteitä. Samalla pienemmillä muutoksilla on mahdollista säilyttää alueen arvokas kaupunkiluonto.
Konseptitasoisessa suunnitelmassani hyödynnän keskeisesti Patrick Geddesin ja Jan Gehlin ajattelumalleja. Yhdistämällä heidän ajatuksiaan on mahdollista luoda toimiva ja terveellinen kaupunkiympäristö ihmisille, joka samalla monihyötyisesti vastaa ilmastonmuutokseen ja luonnon hätätilaan. Olemassa olevien esimerkkien avulla tutkin Amurissa mahdollisuuksia vaihtoehtoiseen, ihmislähtöiseen aluesuunnitelmaan, jota vertailen nykytilanteeseen ja jo tehtyihin suunnitelmiin. Suunnitelmani osoittaa, että pienemmillä muutostoimenpiteillä voidaan säilyttää alueen arvot ja samalla tuottaa varteenotettava vaihtoehto suunnitelmille, jotka ajavat yksipuolisesti kaupunkien tiivistämistä.