Kasvien toimijuus siemenperustaisessa luonnonsuojelussa
Kupari, Essi (2024)
Kupari, Essi
2024
Yhteiskuntatutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-09-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202408288375
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202408288375
Tiivistelmä
Gradussani pyrin vastaamaan kysymykseen siitä, miten kasvien toimijuudet ovat läsnä siemeniin perustuvassa luonnonsuojelussa. Siementen käyttäminen luonnonsuojelussa mahdollistaa muun muassa heikentyneiden esiintymien pelastamisen ja lajikirjon kohentamisen alueilla, joilla ei ole vaalittavaa kasvillisuutta. Siemenperustaisessa luonnonsuojelussa käytetään luonnollisista esiintymistä kerättyjä siemeniä, jotka kylvetään usein mahdollisimman lähelle keruupaikkaa. Keski-Euroopassa siemeniä käytetään taantuneiden arojen ja tasankojen tilan kohentamiseen. Työssäni halusin selvittää, mitä tapahtuu, kun kasvit ja niiden kanssa tehtävä työ otetaan luonnonsuojelussa keskiöön.
Tutkielmassa pyrin hahmottelemaan kasvien ja ihmisten vuorovaikutuksen tapoja, sekä kasvien toimijuuden merkitystä niissä. Pyrin löytämään tavan tutkia kasveja näkökulmasta, joka ei ole täysin ihmiskeskeinen. Saavuttaakseni vähemmän ihmiskeskeisen näkökulman kasveihin ja toimijuuksiin käytän apunani relationaalisen sosiologian ja uusmaterialismien käsityksiä toimijuudesta. Posthumanistinen kasveihin keskittyvä laadullinen tutkimus tarjosi lisää näkymiä toimijuuteen. Lisäksi kasvien tutkiminen vaati harkintaa metodin suhteen. Päädyin lopulta tekemään etnografiaa, jossa pyrin ottamaan muun kuin inhimillisen mukaan erityisellä herkkyydellä. Tutkimani luonnonsuojeluyhdistyksen arjessa pääsin seuraamaan siemenperustaisen luonnonsuojelun kehittymistä ja kasvien kanssa muodostettavia käytäntöjä kahden vuoden ajan. Keskityin kenttätyössäni kasvien kanssa tehtävään työhön, sekä tilanteisiin, joissa kasvi siirtyy ihmisvälitteisesti. Etnografia sai autoetnografisia piirteitä, koska kenttätyön aikana tulin itse osaksi tutkimaani luonnonsuojeluyhdistystä.
Tutkin ihmisten ja kasvien välistä vuorovaikutusta affektiteorioiden ja tiheiden paikkojen käsitteiden avulla. Otan toimijuuksien tutkimiseen avukseni yhteiskuntatieteellistä ei-inhimilliseen ja kasveihin liittyvää tutkimusta. Analysoin laajan kenttätyössä kerryttämäni aineiston teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Saavuttamissani tuloksissa kasvien toimijuus ja kyky tehdä paikkoja ja maailmoja korostui. Kasvit olivat värikkäällä tavalla läsnä siemenperustaisen luonnonsuojelun käytännöissä. Kasvit ovat siemenperustaisessa luonnonsuojelussa läsnä tavalla, joka poikkeaa perinteisen paikkaperustaisen luonnonsuojelun näkemyksistä ihmisen ja luonnon suhteesta luonnon vaalimisessa. Kasvien kanssa työskentely muodostaa sellaisia luonnonsuojelun käytäntöjä, joissa ihminen ja luonto sekoittuvat uutta tuottavalla tavalla.
Tutkielmassa pyrin hahmottelemaan kasvien ja ihmisten vuorovaikutuksen tapoja, sekä kasvien toimijuuden merkitystä niissä. Pyrin löytämään tavan tutkia kasveja näkökulmasta, joka ei ole täysin ihmiskeskeinen. Saavuttaakseni vähemmän ihmiskeskeisen näkökulman kasveihin ja toimijuuksiin käytän apunani relationaalisen sosiologian ja uusmaterialismien käsityksiä toimijuudesta. Posthumanistinen kasveihin keskittyvä laadullinen tutkimus tarjosi lisää näkymiä toimijuuteen. Lisäksi kasvien tutkiminen vaati harkintaa metodin suhteen. Päädyin lopulta tekemään etnografiaa, jossa pyrin ottamaan muun kuin inhimillisen mukaan erityisellä herkkyydellä. Tutkimani luonnonsuojeluyhdistyksen arjessa pääsin seuraamaan siemenperustaisen luonnonsuojelun kehittymistä ja kasvien kanssa muodostettavia käytäntöjä kahden vuoden ajan. Keskityin kenttätyössäni kasvien kanssa tehtävään työhön, sekä tilanteisiin, joissa kasvi siirtyy ihmisvälitteisesti. Etnografia sai autoetnografisia piirteitä, koska kenttätyön aikana tulin itse osaksi tutkimaani luonnonsuojeluyhdistystä.
Tutkin ihmisten ja kasvien välistä vuorovaikutusta affektiteorioiden ja tiheiden paikkojen käsitteiden avulla. Otan toimijuuksien tutkimiseen avukseni yhteiskuntatieteellistä ei-inhimilliseen ja kasveihin liittyvää tutkimusta. Analysoin laajan kenttätyössä kerryttämäni aineiston teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Saavuttamissani tuloksissa kasvien toimijuus ja kyky tehdä paikkoja ja maailmoja korostui. Kasvit olivat värikkäällä tavalla läsnä siemenperustaisen luonnonsuojelun käytännöissä. Kasvit ovat siemenperustaisessa luonnonsuojelussa läsnä tavalla, joka poikkeaa perinteisen paikkaperustaisen luonnonsuojelun näkemyksistä ihmisen ja luonnon suhteesta luonnon vaalimisessa. Kasvien kanssa työskentely muodostaa sellaisia luonnonsuojelun käytäntöjä, joissa ihminen ja luonto sekoittuvat uutta tuottavalla tavalla.