Virtausmalli suunnitteluprosessin ohjauksen työkaluna
Glad, Valtteri (2024)
Glad, Valtteri
2024
Konetekniikan DI-ohjelma - Master's Programme in Mechanical Engineering
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-08-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202408288373
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202408288373
Tiivistelmä
Virtausmalli on projektin hallinnassa käytettävä työkalu, jolla pyritään kuvaamaan graafisesti projektin informaatiovirtaa, projektin sisäisten tuotosten välisiä riippuvuuksia ja niistä muodostuvia ketjuja. Tässä työssä virtausmallia käytettiin työn ohessa toteutettavan suunnitteluprojektin ohjaamiseen, minkä pohjalta pyrittiin selvittämään, mitä hyötyä virtausmallin käyttämisestä projektissa on.
Työssä on kaksi osaa, joista ensimmäisessä toteutetaan kirjallisuuskatsaus Kirjallisuuskatsauksessa perehdytään projektinhallintaan ja suunnittelutieteeseen sekä muihin virtausmalliin liittyviin käsitteisiin. Kirjallisuuskatsauksen avulla pyritään selvittämään mitä vaihtoehtoja virtausmallin käyttämiselle on ja miten virtausmallia voidaan käyttää yhdessä muiden projektinhallintatyökalujen kanssa. Työn toisessa osassa toteutettiin tapaustutkimus, jossa tarkasteltiin työn ohessa toteutettua suunnitteluprojektia ja verrattiin sitä työn alussa luotuun virtausmalliin. Työn alussa luotua virtausmallia ja suunnitteluprojektissa tuotettuja tuotoksia vertaamalla pyrittiin selvittämään, miten hyvin virtausmalli vastasi toteutunutta suunnittelua. Työn lopussa pohdittiin myös, mistä mahdolliset erot virtausmallin ja suunnitteluprojektin välillä johtuivat ja millaisissa tapauksissa virtausmallia voidaan parhaiten hyödyntää.
Kun toteutunutta suunnittelutyötä ja virtausmallia verrattiin toisiinsa, havaittiin että virtausmallin ja toteutuneen projektin välillä oli muutamia suuria eroavaisuuksia sekä muutamia pienempiä poikkeavuuksia. Suurimmat tässä työssä havaitut erot johtuivat projektin ulkopuoliselta taholta tulleesta päätöksestä tai kirjallisten lähtötietojen ja 3D mallien puutteellisuudesta Pienemmät poikkeavuudet taas johtuivat yrityksen sisäisten toimintatapojen ymmärtämisen puutteesta, virheellisistä lähtöoletuksista sekä huolimattomuudesta virtausmallia tehtäessä.
Työn lopussa pohdittiin, miten virtausmallin ja projektin väliset erot voitaisiin minimoida. Osa näistä eroavaisuuksista, kuten ulkopuolisten tahojen päätökset, todettiin sellaisiksi, ettei niihin voida juurikaan vaikuttaa, kun taas osaan olisi mahdollista vaikuttaa. Muun muassa puutteellisista lähtötiedoista ja 3D malleista johtuvat erot olisi voitu välttää sillä, että virtausmallin olisi tuottanut jokin toinen taho, jolle kyseinen tuote on jo ennestään tutumpi. Yritysten sisäisten toimintatapojen ymmärtämisen puute olisi myös ollut samalla tavalla vältettävissä.
Työssä kuitenkin havaittiin myös se, etteivät virtausmallin virheet välttämättä ole suuria ongelmia projektia toteutettaessa, ja vaikka virtausmalli pitäisikin sisällään virheitä, niin sen teosta voidaan silti hyötyä projektissa. Tämän diplomityön kohdalla virtausmallin avulla pystyttiin paremmin ymmärtämään projektin kulua, minkä ansiosta projektia voitiin edistää loogisessa järjestyksessä niin, etteivät projektin jossain haarassa kohdatut viivästykset vaikuttaneet koko projektiin.
Työssä on kaksi osaa, joista ensimmäisessä toteutetaan kirjallisuuskatsaus Kirjallisuuskatsauksessa perehdytään projektinhallintaan ja suunnittelutieteeseen sekä muihin virtausmalliin liittyviin käsitteisiin. Kirjallisuuskatsauksen avulla pyritään selvittämään mitä vaihtoehtoja virtausmallin käyttämiselle on ja miten virtausmallia voidaan käyttää yhdessä muiden projektinhallintatyökalujen kanssa. Työn toisessa osassa toteutettiin tapaustutkimus, jossa tarkasteltiin työn ohessa toteutettua suunnitteluprojektia ja verrattiin sitä työn alussa luotuun virtausmalliin. Työn alussa luotua virtausmallia ja suunnitteluprojektissa tuotettuja tuotoksia vertaamalla pyrittiin selvittämään, miten hyvin virtausmalli vastasi toteutunutta suunnittelua. Työn lopussa pohdittiin myös, mistä mahdolliset erot virtausmallin ja suunnitteluprojektin välillä johtuivat ja millaisissa tapauksissa virtausmallia voidaan parhaiten hyödyntää.
Kun toteutunutta suunnittelutyötä ja virtausmallia verrattiin toisiinsa, havaittiin että virtausmallin ja toteutuneen projektin välillä oli muutamia suuria eroavaisuuksia sekä muutamia pienempiä poikkeavuuksia. Suurimmat tässä työssä havaitut erot johtuivat projektin ulkopuoliselta taholta tulleesta päätöksestä tai kirjallisten lähtötietojen ja 3D mallien puutteellisuudesta Pienemmät poikkeavuudet taas johtuivat yrityksen sisäisten toimintatapojen ymmärtämisen puutteesta, virheellisistä lähtöoletuksista sekä huolimattomuudesta virtausmallia tehtäessä.
Työn lopussa pohdittiin, miten virtausmallin ja projektin väliset erot voitaisiin minimoida. Osa näistä eroavaisuuksista, kuten ulkopuolisten tahojen päätökset, todettiin sellaisiksi, ettei niihin voida juurikaan vaikuttaa, kun taas osaan olisi mahdollista vaikuttaa. Muun muassa puutteellisista lähtötiedoista ja 3D malleista johtuvat erot olisi voitu välttää sillä, että virtausmallin olisi tuottanut jokin toinen taho, jolle kyseinen tuote on jo ennestään tutumpi. Yritysten sisäisten toimintatapojen ymmärtämisen puute olisi myös ollut samalla tavalla vältettävissä.
Työssä kuitenkin havaittiin myös se, etteivät virtausmallin virheet välttämättä ole suuria ongelmia projektia toteutettaessa, ja vaikka virtausmalli pitäisikin sisällään virheitä, niin sen teosta voidaan silti hyötyä projektissa. Tämän diplomityön kohdalla virtausmallin avulla pystyttiin paremmin ymmärtämään projektin kulua, minkä ansiosta projektia voitiin edistää loogisessa järjestyksessä niin, etteivät projektin jossain haarassa kohdatut viivästykset vaikuttaneet koko projektiin.