Uniapneapotilaan elintapahoito ja elintapaohjaus : Millaisia käytäntöjä Suomessa on?

Abstract

Uniapnea on kansansairaus, ja sitä sairastavien potilaiden määrä on lisääntynyt runsaasti viime vuosina. Potilaiden kasvanut määrä kuormittaa sairaaloita Suomessa, vaikka sen keskeisin hoitokeino on elintapahoito, ja vastuu elintapahoidon toteuttamisesta on perusterveydenhuollossa. Uniapnean katsotaan olevan myös yhä alidiagnosoitu sairaus, joten olisi tärkeää löytää tapoja kehittää uniapnean hoitopolkuja ja pyrkiä käyttämään hyvinvointialueiden rajalliset resurssit uniapneapotilaiden hoidossa oikein. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli luoda ymmärrystä elintapahoidon merkityksestä uniapneapotilaalle, ja siitä, missä vaiheessa toteutettu elintapaohjaus uniapneapotilaalle hyödyllisintä. Tavoitteena oli myös löytää tietoa siitä, minkälaisia uniapneapotilaan elintapaohjauksen käytäntöjä Suomessa on.

Tutkielma toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuushaun jälkeen mukaan valikoitui 8 tieteellistä artikkelia, jotka käsittelivät uniapnean ja elintapahoidon välistä yhteyttä, sekä yhdessä tutkimuksessa elintapahoidon aloittamisen oikea-aikaisuutta. Kahdeksasta mukana olevasta tutkimusartikkelista kolme oli systemaattisia katsauksia, yksi kohorttitutkimus ja neljä interventiotutkimusta. Lisäksi katsauksen aineistona käytettiin hyvinvointialueiden uniapneapotilaiden hoitoon laadittujen hoitoketjujen tietoja, jotka löytyivät 14 hyvinvointialueen osalta.

Uniapnean elintapahoito on tärkeää kaikille uniapneaa sairastaville, mutta elintapahoidon optimaalisen ajankohdan määrittämisen vaikeuden lisäksi on tuotu esiin elintapahoidon kompleksisuutta sekä esimerkiksi sukupuolten välisiä eroja elintapahoitoon reagoimisessa ja yksilöllisten ratkaisujen tarpeellisuutta. Hyvinvointialueiden hoitoketjuissa on runsaasti vaihtelua eri alueiden välillä eikä kaikkien hyvinvointialueiden osalta narratiivisen kirjallisuuskatsauksen keinoin ollut mahdollista saada tietoa todellisista käytännöistä.

Tulevaisuudessa tarvitaan eri tutkimusmenetelmillä tietoa kaikkien hyvinvointialueiden käytännöistä elintapaohjauksen toteuttamisessa. Lisäksi tarvitaan tutkimustietoa siitä, missä vaiheessa aloitettu elintapahoito on uniapneapotilaalle hyödyllisintä, ja miten uniapneapotilaiden hoitopolkuja voidaan kehittää samaan aikaan vastaamaan kasvavaan potilasmäärään sekä hyvinvointialueiden rajallisiin resursseihin oikein ja tehokkaasti.