Ulkomaalaistaustaisten nuorten tunne poliittisesta osallisuudesta: Perhe ja koulu osallisuuden rakentajina

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan ulkomaalaistaustaisten nuorten tunnetta poliittisesta osallisuudesta Suomessa ja erityisesti sitä, miten perhe ja koulu ovat yhteydessä sen muodostumiseen. Maahanmuutto on viime vuosikymmeninä lisääntynyt ja ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä on täten kasvanut merkittävästi. Ulkomaalaistaustaisiin nuoriin lukeutuu nuoria monista eri taustoista aina ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajista nuoriin, joiden vanhemmista vain toinen on maahanmuuttaja. Eritoten nuoriin keskittyminen tutkielmassa on otollista poliittisen osallisuuden tunteen kehittymisen tarkastelun kannalta. Koulu ja perhe toimivat kiinnostavina kiinnittymistä selittävinä tekijöinä, sillä karkeasti perhe voi edustaa ulkomaalaistaustaisen nuoren suomalaistaustaisista eroavaa taustaa, kun taas kouluympäristö jaetaan pitkälti suomalaistaustaisten nuorten kanssa.

Nuorten poliittisen osallisuuden tunnetta lähestytään tässä tutkielmassa kansalaispätevyyden käsitteellä. Tutkimuskirjallisuudessa sisäisellä kansalaispätevyydellä viitataan yksilöiden käsitykseen itsestään toimijana poliittisessa järjestelmässä, kun taas ulkoisella kansalaispätevyydellä tarkoitetaan käsitystä poliittisista järjestelmistä ja niiden kyvystä ottaa kansalaisten mielipiteet huomioon. Tutkielmassa sisäinen ja ulkoinen kansalaispätevyys nähdään rinnakkaiskäsitteenä poliittiselle osallisuudelle, joka kuvaa nuoren sisäisiä tuntemuksia itsestään osana ympäröivää yhteiskuntaa sekä yhteiskunnan kykyä ottaa hänen mielipiteensä huomioon. Tutkimuskysymyksenä tutkielmassa onkin, millainen yhteys perhetaustalla ja kouluympäristöllä on ulkomaalaistaustaisten nuorten poliittisien osallisuuden tunteeseen.

Tutkimuskysymykseen vastataan kvantitatiivisten tutkimusmenetelmien avulla, ristiintaulukointia ja lineaarista regressioanalyysia hyödyntäen. Tutkielmassa käytetään Suomen Akatemian rahoittaman Koulutuksen merkitys kansalaispätevyyden kehittymisessä (EPIC) -hankkeen vuonna 2021 keräämää Seurantatutkimus nuorten poliittisesta kiinnittymisestä -kyselytutkimusaineistoa, jossa kysyttiin laajasti kysymyksiä nuorten taustoista sekä heidän suhtautumisestaan politiikkaan ja yhteiskunnallisiin asioihin. Koulun ja perheen yhteyttä poliittisen osallisuuden tunteeseen mitataan tutkielmassa erilaisten nuoren arkeen viittaavien väitteiden perusteella. Kouluympäristön vaikutusta mitataan esimerkiksi koulun avoimen poliittisen keskusteluilmapiirin sekä opettajien vaikutuksen avulla. Perhetaustaa analyyseissa edustavat puolestaan sosioekonomiset taustatekijät sekä poliittisen keskustelun määrä kotona.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kotona käydyllä poliittisella keskustelulla ja koulun avoimella ilmapiirillä on selvä yhteys nuoren poliittisen osallisuuden tunteeseen sisäisen kansalaispätevyyden kautta. Kun politiikasta keskustellaan kotona usein ja keskusteluilmapiiri on koulussa avoin, on nuoren kansalaispätevyyden taso korkeampi. Ulkoisen kansalaispätevyyden puolestaan havaitaan olevan yhteydessä erityisesti ulkomaalaistaustaisten nuorten kokemuksiin omasta opettajastaan. Pelkästään nuoren ulkomaalaistaustalla on myös yhteys nuoren ulkoisen kansalaispätevyyden tasoon ja näin ollen poliittisen osallisuuden tunteeseen. Tutkimuksen mukaan perhetaustalla, kouluympäristöllä sekä ulkomaalaistaustalla voidaan siis havaita olevan yhteys ulkomaalaistaustaisen nuoren poliittisen osallisuuden tunteeseen.