Värikäs piirakka palkintona : Digitaalisen alustan käytössä syntyvät diskurssit
Luokkakallio, Tiia (2024)
Luokkakallio, Tiia
2024
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma, varhaiskasvatus - Master´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-09-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202408258286
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202408258286
Tiivistelmä
Teknologia ohjaa käyttäjänsä toimintaa ja ajattelua. Developmentalistisen kehitysuskon mukaan teknologia parantaa kasvatusta ja koulutusta, ja tämä ajatus on vienyt varhaiskasvatuksen digitalisaatiota eteenpäin. Digitalisaatio on tarjonnut välineitä datan keräämiselle, josta on syntynyt datafikaation ilmiö. Datafikaatio tarkoittaa datan keräämistä suuria määriä kasvatuksesta ja koulutuksesta dokumentointia sekä arviointia varten. Dokumentoitavaksi valikoituvat asiat ilmentävät vahvasti varhaiskasvatuksen henkilöstön arvopohjaa sekä yksikön arviointikulttuuria. Suomalaisen varhaiskasvatuksen arvopohja nojaa vahvasti leikkiä painottavaan sosiaalipedagogiikkaan. Mittaamista ja lapsen oppimistuloksien seuraamista painottava uusliberalistinen arvopohja on maailmalta hiipimässä Suomeen päin.
Datan keräämisellä kasvatuksesta ja koulutuksesta on kasvatus- ja koulutusyhteisöön vaikutuksia, joita tarkastelen pro gradu- tutkielmassani varhaiskasvatuksen kontekstissa. Tutkimusongelmani on selvittää millaisia diskursseja Kindiedays- alustan learning journal ja daily report toimintojen käytössä syntyy. Tutkimukseni aineisto on hankittu haastattelemalla varhaiskasvatuksen johtajia sekä opettajia. Analyysimenetelmäni on diskurssianalyysi.
Havaitsin viisi alustan käytössä syntyvää diskurssia. Digitalisaation itseisarvon diskurssissa digitaalisten välineiden käytölle varhaiskasvatuksessa on muodostunut itseisarvo, ja niiden nähdään olevan erottamaton osa varhaiskasvatusta. Dokumentoinnin ja pedagogisen dokumentoinnin diskurssissa henkilöstö teki kirjauksia learning journaliin toiminnasta, jota ajoittain myös reflektoitiin henkilöstön ja lasten kanssa. Tilivelvollisuuden diskurssissa täytetään huoltajien ja esihenkilöiden odotuksia tuottamalla heidän odotuksiensa mukaista sisältöä alustaan. Seuraamisen diskurssissa käytetään alustan tarjoumaa lasten kehityksen, sijainnin ja henkilökunnan toimien seuraamiseen. Viimeinen diskurssi on lapsi oman oppimisensa kuvaajana ja tarkastelijana, jossa lapsella on aktiivinen subjektiposition hänestä learning journaliin menevän sisällön tuottajana ja tarkastelijana.
Tutkimustulosteni perusteella pohdin digitalisaation itseisarvoa. Alustojen käytön yhteydessä olisi tärkeää tarkastella mitä niiden käytöllä tavoitellaan, sekä pedagogisen johtamisen merkitystä toimintakulttuurin luomiselle. Tilivelvollisuuden ja seuraamisen diskurssin mukaisesti alustan käyttö lähentelee sisällöntuottoa sisällön tarkastelijoiden odotusten mukaisesti, jos pedagogiikkaa ei johdeta. Dokumentoitavaksi valikoituvat asiat voivat antaa yksipuolisen näkymän varhaiskasvatuksen sisällöstä, jos huoltajien odotukset vaikuttavat voimakkaasti dokumentoitavaan sisältöön. Sen sijaan learning journal antaa mahdollisuuden ja väylän lapselle tehdä omaa oppimistaan näkyväksi ja tarkastella omaa toimintaansa varhaiskasvatuksessa.
Datan keräämisellä kasvatuksesta ja koulutuksesta on kasvatus- ja koulutusyhteisöön vaikutuksia, joita tarkastelen pro gradu- tutkielmassani varhaiskasvatuksen kontekstissa. Tutkimusongelmani on selvittää millaisia diskursseja Kindiedays- alustan learning journal ja daily report toimintojen käytössä syntyy. Tutkimukseni aineisto on hankittu haastattelemalla varhaiskasvatuksen johtajia sekä opettajia. Analyysimenetelmäni on diskurssianalyysi.
Havaitsin viisi alustan käytössä syntyvää diskurssia. Digitalisaation itseisarvon diskurssissa digitaalisten välineiden käytölle varhaiskasvatuksessa on muodostunut itseisarvo, ja niiden nähdään olevan erottamaton osa varhaiskasvatusta. Dokumentoinnin ja pedagogisen dokumentoinnin diskurssissa henkilöstö teki kirjauksia learning journaliin toiminnasta, jota ajoittain myös reflektoitiin henkilöstön ja lasten kanssa. Tilivelvollisuuden diskurssissa täytetään huoltajien ja esihenkilöiden odotuksia tuottamalla heidän odotuksiensa mukaista sisältöä alustaan. Seuraamisen diskurssissa käytetään alustan tarjoumaa lasten kehityksen, sijainnin ja henkilökunnan toimien seuraamiseen. Viimeinen diskurssi on lapsi oman oppimisensa kuvaajana ja tarkastelijana, jossa lapsella on aktiivinen subjektiposition hänestä learning journaliin menevän sisällön tuottajana ja tarkastelijana.
Tutkimustulosteni perusteella pohdin digitalisaation itseisarvoa. Alustojen käytön yhteydessä olisi tärkeää tarkastella mitä niiden käytöllä tavoitellaan, sekä pedagogisen johtamisen merkitystä toimintakulttuurin luomiselle. Tilivelvollisuuden ja seuraamisen diskurssin mukaisesti alustan käyttö lähentelee sisällöntuottoa sisällön tarkastelijoiden odotusten mukaisesti, jos pedagogiikkaa ei johdeta. Dokumentoitavaksi valikoituvat asiat voivat antaa yksipuolisen näkymän varhaiskasvatuksen sisällöstä, jos huoltajien odotukset vaikuttavat voimakkaasti dokumentoitavaan sisältöön. Sen sijaan learning journal antaa mahdollisuuden ja väylän lapselle tehdä omaa oppimistaan näkyväksi ja tarkastella omaa toimintaansa varhaiskasvatuksessa.