Aftermath of Abuse on the Internet : Reactions of targets and bystanders to online harassment

Abstract

Verkkohäirintä on noussut suureksi huolenaiheeksi tieto- ja viestintätekniikan laajan käytön vuoksi. Erityisesti sosiaalisella medialla on merkittävä rooli ilmiön kehittymisessä. Verkkohäirinnällä on huomattavia vaikutuksia uhreihin ja sivullisiin ja se on tunnustettu merkittäväksi uhaksi tasa-arvolle, demokratialle ja yleisön tiedonsaannille. Vaikka akateeminen kiinnostus aiheeseen on kasvanut, tarvitaan lisää tutkimusta hyväksikäytön seurauksista sekä uhrien ja sivullisten kokemuksista myös ammatillisissa yhteyksissä. Verkkohäirinnän seurauksien tutkiminen on olennainen edistysaskel ymmärtääksemme häirintätilanteitä ja niiden vaikutuksia kohteeksi joutuneisiin henkilöihin ja yhteisöihin. Tämä sosiaalipsykologian väitöskirja koostuu viidestä osatutkimuksesta, joissa käytetään pitkittäistutkimusta, kokeellisia asetelmia ja kansainvälistä vertailua verkkohäirinnän seurauksien analysointiin. Väitöskirjassa tutkitaan verkkohäirinnän kokemisen pitkän aikavälin seurauksia sekä uhrien selviytymisstrategioita. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan verkkohäirinnän sivullisten kokemuksia, mukaan lukien heidän tunnereaktioitaan, ja selviytymisstrategioita, joita he suosittelevat uhrille. Tutkimukset kohdistuvat suomalaisiin työntekijöihin ja erityisesti yliopistojen tutkimus- ja opetushenkilökuntaan, media-alan ammattilaisiin ja kunnanvaltuutettuihin. Lisäksi tutkimus kattaa kansainvälisen kontekstin, johon osallistuu aikuisväestöä kuudesta Euroopan maasta: Suomesta, Ranskasta, Saksasta, Irlannista, Italiasta ja Puolasta. Väitöskirjan tulokset osoittavat, että verkossa tapahtuvan häirinnän eri muodot ovat erittäin yleisiä, ja että häirinnällä on kielteisiä seurauksia sekä häirinnän uhreille että sivullisille. Häirinnän yleisyys ja vakavuus, uhrin näkyvyys julkisuudessa, sosiaalinen tuki ja uskomukset minäpystyvyydestä olivat keskeisiä tekijöitä, jotka liittyivät uhrien tapaan selviytyä häirinnästä. Lisäksi läheinen suhde uhriin johti sivullisten suurempaan ahdistuneisuuteen ja myös uhrille suositeltuihin vastatoimenpiteisiin. Tulokset korostavat laajemman ammatillisen ja kulttuurisen kontekstin merkitystä verkkohäirintätilanteissa. Tieto näistä monitahoisista suhteista tuottaa arvokasta näkemystä turvallisempien ympäristöjen luomiseksi ja sellaisten ohjeiden laatimiseksi, joilla edistetään häirintään vastaavia reaktioita, jotka hyödyttävät asianomaisia henkilöitä ja heidän yhteisöjään.

Online harassment is a major concern arising from the widespread use of information and communication technologies. Social media in particular play a significant role in fueling this phenomenon. Besides having a potentially profound impact on victims and bystanders, online harassment has been recognized as a significant threat to equality, democracy, and public access to information. Despite growing academic interest in the topic, more research is needed to understand the experiences of targets and bystanders in online harassment incidents, including those in professional settings. Investigating the aftermath of online harassment is an essential step toward understanding the dynamic situations in which it occurs and its repercussions on targeted individuals and the communities to which they belong. This dissertation comprises five studies using longitudinal, experimental, and cross-national designs to examine the effects of online harassment in various private and professional contexts. These studies investigated the long-term consequences of experiencing online harassment and victims’ coping strategies. Moreover, they examined the experiences of online harassment bystanders, including their emotional reactions and the coping strategies that they recommended to victims. The studies were conducted among the general population of Finnish workers, as well as among academics, politicians, and media professionals working in the Finnish public sphere. The investigations also included a cross-national examination of adult populations from six European countries: Finland, France, Germany, Ireland, Italy, and Poland. The results reveal a concerningly high prevalence of various forms of online harassment and their consequences for both targets and bystanders. The frequency and severity of abuse, target’s visibility in the public sphere, social support, and self-efficacy beliefs were among the crucial factors associated with how victims coped with harassment. Moreover, a close relationship with the victim led to higher anxiety among bystanders, which, along with their own online communication experiences, influenced their countermeasure recommendations to victims. The results also underline the importance of the broader professional and cultural contexts in online harassment situations. Knowledge of these multifaceted relationships can help create safer environments and guidelines for promoting reactions to harassment that benefit affected individuals and their communities.