Nuorten aikuisten ylivelkaantuminen yhteiskunnallisena ilmiönä : Asiantuntijanäkökulma

Abstract

Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee nuorten aikuisten ylivelkaantumisen ilmiötä sosiaalipoliittisesta näkökulmasta asiantuntijoiden kokemusten kautta. Tutkimus on laadullinen tutkimus, jonka aineisto koostuu velkaantuneita nuoria aikuisia työssään kohtaavien talous- ja velka-asioiden asiantuntijoiden haastattelusta. Haastattelu toteutettiin fokusryhmähaastatteluna. Tutkimuksessa on pyritty selvittämään nuorten ylivelkaantumisen taustalla olevia syitä sekä velkaantumisen vaikutuksia nuorten tosiasiallisiin toimintamahdollisuuksiin ja hyvinvointiin. Huomio kiinnittyy velallisten nuorten toimintamahdollisuuksien yksilöllisiin -, kulttuurisyhteiskunnallisiin - sekä institutionaalisiin ulottuvuuksiin. Tutkimus selvittää, miten yhteiskunnan tasolla nuoria autetaan ja miten heitä asiantuntijoiden mukaan tulisi auttaa. Tutkimus pohtii myös nuorten ylivelkaantumisen tulevaisuuskuvaa. Tutkimuksessa tarkastellaan nuorten aikuisten ylivelkaantumisen ja hyvinvoinnin yhteyttä sekä näitä ohjaavia sosiaalipoliittisia toimia. Teoreettisena taustana toimivaa hyvinvointiteoriaa tarkastellaan Amartya Senin toimintamahdollisuuksien lähestymistavan kautta. Tutkimus rakentuu teorian ja empiirisen aineiston varaan. Kerätty aineisto on analysoitu aineistolähtöisen ja osittain teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Sisällönanalyysin seurauksena esitetään tutkimuksen tulokset ja johtopäätökset.

Tutkimuksen tuloksina esitetään, että ylivelkaantumiseen vaikuttaa moni elämän ja yhteiskunnan osa-alue. Asumisen, terveyden, markkinatalouden, luottoyhteiskunnan ja työelämän teemat vahvistuivat taustalla vaikuttaviksi ja ylivelkaantumista kehittäviksi teemoiksi. Teemojen sisällä nousi esiin syitä olivat asumiskustannusten aiheuttamat haasteet, mielenterveyden haasteet, rahapelaaminen, vallitseva kulutuskulttuuri, aggressiivinen mainonta, luotonsaannin helppous sekä prekaarin työn lisääntyminen ja kannustinloukut. Velkaantumisen taustalla olevia syitä käsitellään toimintamahdollisuuksiin vaikuttavina tekijöinä tutkimuksen tuloksia esitettäessä. Tällaisia yksilöllisiin toimintamahdollisuuksiin vaikuttavia syitä ovat esimerkiksi perhesuhteet ja turvaverkot sekä eriarvoisuuden lisääntyminen. Kulttuurisyhteiskunnallisiin toimintamahdollisuuksiin vaikuttaa esimerkiksi sosiaalinen paine, vallitseva kulutuskulttuuri, valinnanvapauden rajoittuminen ja yksinasumisen lisääntyminen. Lisäksi erilaiset institutionaaliset tekijät ja rakenteet, kuten luottopohjainen etuuspolitiikka, vaikuttavat merkittävästi nuorten aikuisten yhteiskunnallisiin toimintamahdollisuuksiin. Institutionaalisten tukipalveluiden merkitys korostuu ylivelkaantumisen ongelmallisuuden ratkaisemisessa osana nuorten yhteiskunnallisia toimintamahdollisuuksia. Tukipalveluiden kohtaanto-ongelma nuorten kohdalla on havaittu olevan haaste velkaongelmien korjaamisessa. Toimintamahdollisuuksiin kytkeytyvä valinnanvapaus rajoittuu tietyin osin nuorten yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Nuoret eivät tosiasiassa vallitsevasta kulttuurista tai etuuspolitiikasta johtuen kykene aina hyödyntämään valinnanvapautta, joka on olennainen osa Senin hyvinvointiin vaikuttavien toimintamahdollisuuksien teoriaa. Luottopohjaiset politiikat ohjaavat nykyisin nuoria velkaantumaan raskaasti opintolainojen myötä. Asiantuntijoiden mukaan suuriksi kohonneet opintolainat ovat merkittävä syy ylivelkaantuneiden ongelmien taustalla.

Nuorten ylivelkaantuminen ja sen vaikutukset tosiasiallisiin toimintamahdollisuuksiin on kompleksinen kokonaisuus, jota tässä tutkimuksessa on tarkasteltu asiantuntijoiden tietotaidon kautta. Tutkimuksen tuloksina näyttäytyy erityisesti luottopohjaisen paradigman haasteet nuorten tulevaisuuden toimintamahdollisuuksien kannalta, joka antaa tulevaisuuden sosiaalipolitiikan tekijöille työkaluja arvioida luottopainotteisten etuusratkaisuiden toimivuutta. Ylivelkaantuminen on vakava sosiaalipoliittinen ja yhteiskunnallinen haaste, jonka vuoksi ilmiön tutkimista on jatkettava monialaisesti. Ennaltaehkäiseville ja korjaaville tukipalveluille on tarvetta nuorten kohderyhmässä, koska nuoret jäävät elämäntilanteidensa vuoksi usein ilman perinteisiä velkojen järjestelymahdollisuuksia. Erilaisten kohdennettujen tukipalveluiden kehittäminen nuorten ongelmien selvittämisen tueksi on tärkeää, jotta pitkittyneitä velkaongelmia voitaisiin ehkäistä varhaisella puuttumisella ja oikea-aikaisilla palveluilla.