Jonkun mukaan vai jonkun mielestä?: Postpositiorakenteet tiedonlähteen ilmaisussa uutisten leipäteksteissä ja sitaateissa

Abstract

Tässä kognitiivisen kielentutkimuksen alaan kiinnittyvässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan jonkun mukaan- ja jonkun mielestä -postpositiorakenteiden käyttöä tiedonlähteen ilmaisussa uutisten leipäteksteissä ja sitaateissa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, missä määrin postpositioiden käytössä on havaittavissa eroja uutisteksteissä leipätekstien ja sitaattien välillä kahdella eri vuosikymmenellä, millaisia täydennyksiä postpositiot saavat ja miten postpositiot sijoittuvat eri uutisosastoille leipäteksteissä ja sitaateissa. Tutkimuksen taustalla on vallinnut oletus postpositiorakenteiden synonyymisestä käytöstä, vaikka niiden sanakirjamerkitykset hieman eroavatkin tosistaan. Tutkimus on korpustutkimus, jossa aineistoa on analysoitu sekä määrällisen korpustutkimuksen että laadullisen, aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.

Tutkimusaineistona on Kielipankin ylläpitämä STT:n uutisarkisto 1992–2018 -korpus, joka koostuu yksittäisistä virkkeistä, eikä laajempaa kontekstia ole saatavilla. Tarkastelun kohteena tutkimuksessa ovat jonkun mukaan- ja jonkun mielestä -postpositiorakenteiden esiintymät yksittäisissä virkkeissä tiedonlähteen ilmaisussa vuosina 1995–1996 ja 2015–2016. Aineistoa analysoitiin sekä määrällisesti että laadullisesti. Tutkimuksessa tarkastellaan missä suhteessa postpositiorakenteita tavataan kumpanakin ajanjaksona leipäteksteiksi ja sitaateiksi tunnistetuissa virkkeissä ja mitä tästä voidaan päätellä. Korpukseen kirjatuista metatiedoista selvitettiin, millä uutisosastolla postpositiot ja virkkeet alun perin esiintyivät. Lisäksi analysoitiin postpositioiden saamien genetiivitäydennysten tyyppiä ja merkitystä suhteessa käytettyyn postpositioon.

Tutkimus osoittaa, että rakenteiden käytössä on johdonmukaisia eroja ja yhtäläisyyksiä niin määrällisesti kuin laadullisestikin. Vuosina 1995–1996 jonkun mukaan ja jonkun mielestä esiintyivät kumpikin eniten leipäteksteissä, kun taas sitaateissa jonkun mielestä esiintyi harvoin. Vuosina 2015–2016 jonkun mielestä oli edeltävää ajanjaksoa yleisempi sitaateissa. Jonkun mukaan -rakennetta ei tavattu sitaateissa kumpanakaan ajanjaksona lainkaan. Postpositioiden edellä olevat täydennykset luokiteltiin aineistolähtöisesti kategorioihin: henkilöt, ammatit, organisaatiot, pronominit ja muut. Vuosina 1995–1996 mukaan-postposition edellä oli tyypillisesti henkilötäydennys tai muu eli jokin abstrakti tai eloton asia. Samalla ajanjaksolla mielestä-postpositio sai eniten pronominitäydennyksiä mutta myös muutaman henkilötäydennyksen. Vuosina 2015–2016 täydennysten jakaumat kummankin postposition kohdalla olivat hyvin samansuuruiset. Erikseen tarkasteltiin vielä pronominitäydennysten jakautumista leipäteksteihin ja sitaatteihin. Mielestä-postpositio sai tyypillisesti pronominitäydennyksen leipäteksteissä, kun taas sitaateissa harvemmin. Eri uutisosastoilla postpositiot jakautuivat melko yhteneväisesti leipätekstien ja sitaattien välillä. Postpositiot olivat jakautuneet seitsemälle eri uutisosastolle: Kotimaa, Politiikka, Ulkomaat, Talous, Kulttuuri, Urheilu ja Muut. Vuosina 1995–1996 jonkun mukaan esiintyi tasaisesti Kotimaan, Ulkomaiden ja Talouden uutisten leipäteksteissä. Jonkun mielestä taas esiintyi eniten Politiikan osaston leipätekstivirkkeissä. Samalla ajanjaksolla sitaatteja esiintyi jossain määrin kaikilla uutisosastoilla. Vuosina 2015–2016 jako oli hyvin samankaltainen edeltävään ajanjaksoon verrattuna: jonkun mukaan esiintyi tasaisesti Kotimaan, Ulkomaiden ja Politiikan osastoilla. Jonkun mielestä -rakennetta tavattiin jälleen runsaasti Politiikan osaston leipätekstivirkkeissä, mutta huomionarvoista oli myös rakenteen edustuminen Urheilun osaston virkkeissä. Jonkun mielestä esiintyi sitaateissa vain muutaman kerran vuosina 1995–1996. Vuosina 2015–2016 rakennetta tavattiin sitaateissa hieman enemmän, eritoten Urheilun osaston virkkeissä.

Tutkimus antaa viitteitä siitä, että jonkun mukaan on tyypillisempi valinta tiedonlähteen ilmaisuun leipäteksteissä kuin sitaateissa, ja rakenne luo vaikutelman siitä, että sen avulla referoidaan useampaa tiedonlähdettä. Myös jonkun mielestä esiintyy tyypillisemmin leipäteksteissä kuin sitaateissa, joskin hieman harvemmin kuin jonkun mukaan. Rakenteita käytetään usein myös rinnan samassa virkkeessä, jolloin niiden käytöllä on selvästi tehty ero henkilökohtaisen mielipiteen ja jonkin ulkopuolisen tiedonlähteen välillä. Jonkun mukaan on rakenteeltaan joustavampi, sillä se voi saada helpommin laajan kirjon erityyppisiä täydennyksiä abstrakteista elollisiin olentoihin, kun taas jonkun mielestä -rakenteen tyypillisin täydennys on lähes poikkeuksetta pronominimuotoinen. Eri uutisosastoilla leipäteksteissä käytetään määrällisesti melko tasaisesti kumpaakin rakennetta, mutta tietyillä osastoilla toinen rakenne on käytetympi kuin toinen. Sitaateissa taas jonkun mukaan -rakennetta ei esiinny, mutta jonkun mielestä on tyypillinen esimerkiksi Urheilun osaston virkkeissä.