Liikenteen polttoaineiden hinnat : Empiirinen tarkastelu 95 E10 bensiinin hintatekijöihin Suomessa vuosina 2014–2021
Kataja, Jyri (2024)
Kataja, Jyri
2024
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-08-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202408228258
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202408228258
Tiivistelmä
Tieliikenteen päästöt ja niiden vähentäminen ovat keskeisessä asemassa Suomen ja koko Euroopan unionin ilmastotavoitteisiin pääsyssä taakanjakosektorilla. Valtiovarainministeriön teettämän selvityksen mukaan polttoaineiden verotuksen korottaminen olisi kaikista tehokkain päästöohjauksen keino liikenteen veroista, koska sillä on vaikutuksia sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Toisena keinona keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa mainitaan biopolttoaineiden käytön lisääminen liikenteessä jakeluvelvoitelain avulla. Tällä hetkellä trendi molempien keinojen osalta on kuitenkin päinvastainen. Verotusta sekä jakeluvelvoitteen tavoitteita ollaan keventämässä vastauksena polttoaineiden korkeisiin hintoihin.
Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat Suomen liikenteen polttoaineiden hintoihin, sekä miten muutokset näissä tekijöissä ovat siirtyneet kuluttajahintoihin. Päästöohjauksen kannalta on olennaista tietää, miten muutokset esimerkiksi verotuksessa vaikuttavat kuluttajahintoihin ja näin edelleen polttoaineiden kysyntään. Suomen liikenteessä kulutetaan edelleen pääosin perinteistä moottoribensiiniä ja dieseliä, vaikka hiljalleen myös vaihtoehtoiset käyttövoimat ovat saaneet enemmän jalansijaa. Liikenteen sähköistyminen tulee vielä kestämään pitkään ottaen huomioon Suomen ikääntyvän autokannan, jonka vuoksi bensiinille ja dieselille tulee todennäköisesti olemaan kysyntää vielä muutaman vuosikymmenen ajan.
Polttoaineiden hintoihin vaikuttavia tekijöitä verotuksen ja jakeluvelvoitteen lisäksi ovat muun muassa raakaöljyn hinta, valuuttakurssit sekä polttoaineiden kysyntä ja tarjonta. Teorian näkökulmasta kustannusmuutosten siirtyminen hintaan riippuu kysynnän ja tarjonnan joustavuudesta sekä vallitsevasta kilpailutilanteesta. Mitä joustavampaa kysyntä ja tarjonta ovat suhteessa toisiinsa, sitä pienemmäksi kustannusten kasvun vaikutus jää lopullisessa hinnassa. Epätäydellisen kilpailun markkinat voivat aiheuttaa tilanteen, jossa kustannusmuutokset siirtyvät hintaan yli 100 prosenttisesti. Aiempien tutkimuksien mukaan polttoaineiden kysyntä on melko joustamatonta, jonka vuoksi verojen ja raakaöljyn hintojen aiheuttamien kustannusmuutosten on todettu siirtyvän polttoaineiden hintoihin lähes täysimääräisesti. Myös valuuttakurssien muutoksilla on vaikutusta polttoaineiden hintaan, koska raakaöljystä käydään pääsääntöisesti kauppaa dollareissa. Selvityksien mukaan jakeluvelvoitteella olisi polttoaineiden hintoja nostava vaikutus.
Rajoittamattomalla virheenkorjausmallilla (UECM) estimoidut tulokset tekijöiden vaikutuksista 95 E10 bensiinin hintaan Suomessa seuraavat pääosin samoja havaintoja ja päätelmiä, mitä aiemmassa tutkimuksessa on esitetty. Tulosten perusteella verot siirtyvät hintaan vähintään täysimääräisesti. Raakaöljyn hinnalla ja valuuttakurssien muutoksilla on myös selkeä vaikutus bensiinin hintaan Suomessa. Toisaalta jakeluvelvoitteella ei havaittu olevan bensiinin hintaa nostavaa vaikutusta tutkimuksen tarkasteluvälillä. Tulosten yksityiskohtaisempi tarkastelu paljastaa myös aiheen metodologisen haastavuuden. Tuloksissa on havaittavissa paljon vaihtelua valitun mallin spesifikaation mukaan. Lisäksi kuukausittainen aineisto vaikuttaa olevan liian harva tarkempien estimaattien saamiseksi. Jatkotutkimuksen kannalta näihin seikkoihin on syytä kiinnittää huomiota.
Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat Suomen liikenteen polttoaineiden hintoihin, sekä miten muutokset näissä tekijöissä ovat siirtyneet kuluttajahintoihin. Päästöohjauksen kannalta on olennaista tietää, miten muutokset esimerkiksi verotuksessa vaikuttavat kuluttajahintoihin ja näin edelleen polttoaineiden kysyntään. Suomen liikenteessä kulutetaan edelleen pääosin perinteistä moottoribensiiniä ja dieseliä, vaikka hiljalleen myös vaihtoehtoiset käyttövoimat ovat saaneet enemmän jalansijaa. Liikenteen sähköistyminen tulee vielä kestämään pitkään ottaen huomioon Suomen ikääntyvän autokannan, jonka vuoksi bensiinille ja dieselille tulee todennäköisesti olemaan kysyntää vielä muutaman vuosikymmenen ajan.
Polttoaineiden hintoihin vaikuttavia tekijöitä verotuksen ja jakeluvelvoitteen lisäksi ovat muun muassa raakaöljyn hinta, valuuttakurssit sekä polttoaineiden kysyntä ja tarjonta. Teorian näkökulmasta kustannusmuutosten siirtyminen hintaan riippuu kysynnän ja tarjonnan joustavuudesta sekä vallitsevasta kilpailutilanteesta. Mitä joustavampaa kysyntä ja tarjonta ovat suhteessa toisiinsa, sitä pienemmäksi kustannusten kasvun vaikutus jää lopullisessa hinnassa. Epätäydellisen kilpailun markkinat voivat aiheuttaa tilanteen, jossa kustannusmuutokset siirtyvät hintaan yli 100 prosenttisesti. Aiempien tutkimuksien mukaan polttoaineiden kysyntä on melko joustamatonta, jonka vuoksi verojen ja raakaöljyn hintojen aiheuttamien kustannusmuutosten on todettu siirtyvän polttoaineiden hintoihin lähes täysimääräisesti. Myös valuuttakurssien muutoksilla on vaikutusta polttoaineiden hintaan, koska raakaöljystä käydään pääsääntöisesti kauppaa dollareissa. Selvityksien mukaan jakeluvelvoitteella olisi polttoaineiden hintoja nostava vaikutus.
Rajoittamattomalla virheenkorjausmallilla (UECM) estimoidut tulokset tekijöiden vaikutuksista 95 E10 bensiinin hintaan Suomessa seuraavat pääosin samoja havaintoja ja päätelmiä, mitä aiemmassa tutkimuksessa on esitetty. Tulosten perusteella verot siirtyvät hintaan vähintään täysimääräisesti. Raakaöljyn hinnalla ja valuuttakurssien muutoksilla on myös selkeä vaikutus bensiinin hintaan Suomessa. Toisaalta jakeluvelvoitteella ei havaittu olevan bensiinin hintaa nostavaa vaikutusta tutkimuksen tarkasteluvälillä. Tulosten yksityiskohtaisempi tarkastelu paljastaa myös aiheen metodologisen haastavuuden. Tuloksissa on havaittavissa paljon vaihtelua valitun mallin spesifikaation mukaan. Lisäksi kuukausittainen aineisto vaikuttaa olevan liian harva tarkempien estimaattien saamiseksi. Jatkotutkimuksen kannalta näihin seikkoihin on syytä kiinnittää huomiota.
