Vapaus kulkee postitse: Silloin, nyt ja sitten erään sateenkaariseniorin kirjeenvaihdossa 1960-1970
Kokkonen, Henri (2024)
Kokkonen, Henri
2024
Historian maisteriohjelma - Master's Programme in History
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-09-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202408218229
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202408218229
Tiivistelmä
Kun turkulainen filosofian maisteri ja eläköitynyt lehtori, ”Hugo Svensson”, lähetti tammikuussa 1960 kirjeen ruotsalaiselle seksuaalisuuden ja sukupuolten tasa-arvoa ajavalle järjestölle, RFSL:lle, käynnisti se lopulta yli kymmenen vuotta (1960–1970) kestäneen, vivahteikkaan kirjeenvaihdon ja jäsenyyden. Tutkielmani on rakentunut Svenssonin ja ruotsalaisen järjestöaktiivin, Raymond Staafin, välisen kirjeenvaihdon ympärille. Alun perin Ruotsin valtionarkistoon tallennettu kirjekokoelma, johon myös valitsemani kirjeenvaihto kuuluu, on sittemmin, vuodesta 2023 lähtien, ollut käyttöoikeutta vastaan luettavissa Työväen arkistossa Helsingissä. Lähdeaineistoa voi suomalaisen sateenkaarihistorian kannalta pitää poikkeuksellisena, sillä sen pohjalta ei ainakaan tiettävästi ole tehty aikaisempia tutkimuksia. Kaiken kaikkiaan Svenssonin ja Staafin kirjeenvaihtoon kuuluu n. 150 kirjettä, joista 107 kappaletta on Svenssonin ja reilut 40 kappaletta Staafin kirjoittamia.
Mikrohistoriaan nojaavassa tutkielmassani sovellan queer-teoreettista lähestymistapaa ja vastaan kysymyksiin siitä, millaisista kerronnallisista ja kielellisistä palasista yksilön itseymmärrys rakentuu tai on rakentunut tietyssä ajassa ja tilassa, ja edelleen, miten elämän realiteetit ja kokemukset ajassa ennen homoseksuaalisten tekojen dekriminalisointia näkyvät sellaisen yksilön kerronnassa, joka tuomituksi tulemisen välttääkseen joutui salaamaan identiteettinsä julkisuudelta? Miten hän kuvasi itseään ja ympäröivää yhteiskuntaa?
Tutkielmani valottaa eroja suomalaisen ja ruotsalaisen yhteiskunnan välillä niin lainsäädännöllisestä kuin kokemushistoriallisestakin näkökulmasta. Vaikka olen keskittynyt vain yhden päähenkilön elämäntarinaan ja kokemuksiin, ei työtäni tule lukea pelkästään biografisena selvityksenä hänen askeleistaan. Aikaisemmin suomalaisten jäsenyyttä RFSL-järjestössä ei ole selvitetty kuin korkeintaan ohuesti. Sikäli tutkielmani toimii johdatuksena siihen, millaisten emotionaalisten yhteisöjen ja yhteyksien syntymisen valtioiden rajojen yli kulkenut tiedonvaihto on mahdollistanut aikana, jolloin Suomessa ei vielä ollut olemassa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia ajavaa järjestöä.
Lukemiani kirjeitä pidän jonkinlaisena kaleidoskooppina, joka koostaa todeksi useita päällekkäisyyksiä ja muutoksia – reflektioita elämästä silloin, nyt ja sitten. Parhaimmillaan ne toimivat irrallisena analyysina suomalaisen ja ruotsalaisen homokulttuurin nyansseista. Tutkielmani on jakautunut kaksiosaiseksi esitykseksi siitä, mitä tietyt valinnat, ratkaisut, intohimot ja tuskat kertovat yksilön ja yhteisön välisyyksistä. Hugo Svenssonin idealistinen luonne ja loputon tarmo ihmisoikeuksien puolesta paljastavat siten myös palasen näkymättömäksi jääneestä poliittisesta aktivismista ja omapäisyydestä, jota tulkinnat seksuaalisuudesta ja (homo)historioista täydentävät.
Mikrohistoriaan nojaavassa tutkielmassani sovellan queer-teoreettista lähestymistapaa ja vastaan kysymyksiin siitä, millaisista kerronnallisista ja kielellisistä palasista yksilön itseymmärrys rakentuu tai on rakentunut tietyssä ajassa ja tilassa, ja edelleen, miten elämän realiteetit ja kokemukset ajassa ennen homoseksuaalisten tekojen dekriminalisointia näkyvät sellaisen yksilön kerronnassa, joka tuomituksi tulemisen välttääkseen joutui salaamaan identiteettinsä julkisuudelta? Miten hän kuvasi itseään ja ympäröivää yhteiskuntaa?
Tutkielmani valottaa eroja suomalaisen ja ruotsalaisen yhteiskunnan välillä niin lainsäädännöllisestä kuin kokemushistoriallisestakin näkökulmasta. Vaikka olen keskittynyt vain yhden päähenkilön elämäntarinaan ja kokemuksiin, ei työtäni tule lukea pelkästään biografisena selvityksenä hänen askeleistaan. Aikaisemmin suomalaisten jäsenyyttä RFSL-järjestössä ei ole selvitetty kuin korkeintaan ohuesti. Sikäli tutkielmani toimii johdatuksena siihen, millaisten emotionaalisten yhteisöjen ja yhteyksien syntymisen valtioiden rajojen yli kulkenut tiedonvaihto on mahdollistanut aikana, jolloin Suomessa ei vielä ollut olemassa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia ajavaa järjestöä.
Lukemiani kirjeitä pidän jonkinlaisena kaleidoskooppina, joka koostaa todeksi useita päällekkäisyyksiä ja muutoksia – reflektioita elämästä silloin, nyt ja sitten. Parhaimmillaan ne toimivat irrallisena analyysina suomalaisen ja ruotsalaisen homokulttuurin nyansseista. Tutkielmani on jakautunut kaksiosaiseksi esitykseksi siitä, mitä tietyt valinnat, ratkaisut, intohimot ja tuskat kertovat yksilön ja yhteisön välisyyksistä. Hugo Svenssonin idealistinen luonne ja loputon tarmo ihmisoikeuksien puolesta paljastavat siten myös palasen näkymättömäksi jääneestä poliittisesta aktivismista ja omapäisyydestä, jota tulkinnat seksuaalisuudesta ja (homo)historioista täydentävät.