Henkilöauton käyttömahdollisuuden puutteen rooli liikkumishaitan syntymisessä

Abstract

Kestävä liikennejärjestelmä on ympäristöystävällinen, taloudellisesti tehokas ja sosiaalisesti oikeudenmukainen. Henkilöautoliikenne tuottaa yli puolet Suomen tieliikenteen kasvihuonepäästöistä, mutta toisaalta määränpäiden saavutettavuus henkilöautolla on ylivoimainen muihin kulkutapoihin nähden. Jotta henkilöautoilun merkitystä ihmisten elämässä pystytään arvioimaan, on tarpeen kysyä, mikä rooli auton käyttömahdollisuuden puutteella on liikkumishaitan syntymiselle. Väitöskirja koostuu viidestä artikkelista, joissa henkilöauton käyttömahdollisuuden roolia käsitellään eri näkökulmista. Tutkimuksessa hyödynnetään kahta tutkimusaineistoa: Tampereen Hervannassa ja Kalevassa toteutetun kyselytutkimuksen (2020) aineistoa sekä valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen (2016) aineistoa.

Liikkumishaitat aiheuttavat toteutumatonta, piilevää matkustuskysyntää, joka voi heikentää hyvinvointia. Tulosten perusteella auton käyttömahdollisuuden puute voi aiheuttaa liikkumishaitan, jonka suuruus riippuu muun muassa elämäntilanteesta. Ajokortin puute ei tulosten perusteella aiheuta piilevää matkustuskysyntää, joten ajokortittomuus vaikuttaa enemmän vapaaehtoiselta tai henkilökohtaiselta päätökseltä, jonka aiheuttamiin rajoitteisiin liikkumisessa on sopeuduttu. Liikkumishaittojen vuoksi syntyvä piilevä matkustuskysyntä kohdistuu pääasiassa vapaa-ajan kohteisiin, kun taas rutiininomaisilla matkoilla liikkumishaittojen ei havaita aiheuttavan piilevää matkustuskysyntää. Kuitenkin myös työ- ja opiskelumatkoilla sekä työpaikan vastaanottamisessa liikkumishaitta nähdään esteenä matkojen tekemiselle, mikä voi puolestaan vaikuttaa ihmisen taloudelliseen asemaan ja sitä kautta hyvinvointiin. Jaettavan auton kotitalouksissa, eli kotitalouksissa, joissa on kaksi kuljettajaa mutta vain yksi auto, auton käyttömahdollisuus kotitalouden sisällä on vahvasti sukupuolittunut siten, että kotitalouden miehellä on useammin auto käytettävissä matkoillaan aina tai melkein aina verrattuna naisiin.

Tutkimus nostaa esille auton käyttömahdollisuuden ja kotitalouden autonomistuksen eron. Liikkumismahdollisuuksia tarkastellessa on tärkeä siirtyä kotitalouden autollisuuden tarkastelusta auton käyttömahdollisuuden tutkimiseen. Auton olemassaolo kotitaloudessa ei takaa, että auton tuoma hyöty liikkumisessa jakautuu tasapuolisesti kotitalouden jäsenten välillä. Tutkimus myös antaa viitteitä siitä, että ajokortinomistusta voitaisiin hyödyntää indikaattorina tutkittaessa henkilöauton käyttömahdollisuuden tarvetta kaupunkialueella. Tutkimus myös korostaa tarvetta suunnitella yhteiskunnan palvelurakennetta ja liikennejärjestelmää yhdessä, jolloin henkilöauton käyttömahdollisuuden puutteen aiheuttama liikkumishaitta voidaan minimoida.

A sustainable transport system is environmentally friendly, economically efficient, and socially just. Private cars produce more than half of Finland's road traffic greenhouse gas emissions, but on the other hand, accessibility by car is superior compared to other modes of transport. To be able to evaluate the importance of private cars in people's lives, it is necessary to ask what role does the lack of access to use a car play in terms of transport disadvantages. The dissertation consists of five articles in which the role of access to use a car is discussed from different perspectives. The research utilizes two research data: data from a survey conducted in Hervanta and Kaleva in Tampere (2020) and data from the Finnish national travel survey (2016).

Transport disadvantages can generate latent demand, that can affect wellbeing negatively. Based on the results, not having access to a car can create transport disadvantage, with the effect depending on life situation. Based on the research, the lack of driving license does not generate latent demand, thus not having a driving license appears to be more of a voluntary or a personal decision, that people have adjusted in in terms of transport disadvantage. Latent demand due to transport disadvantages is mainly oriented towards leisure trips, while routine trips do not generate latent demand due to transport disadvantages. However, also work and study trips as well as accepting a job are affected by transport disadvantages, thus affecting the financial situation and wellbeing of the individual. In car deficient households, i.e. households with two drivers but only one car, the access to use a car within the household is strongly gendered, so that the male of the household has more often access to use the car always or almost always, compared to female.

The study highlights the difference between the access to use a car and car ownership. When studying mobility options, it is important to shift from studying house- hold car ownership to examining the access to use a car. The ownership of a car in the household does not guarantee that the benefits of the car in terms of mobility are distributed equally between the members of the household. The study also gives indications that driving license ownership could be used as an indicator when studying the need for the use of a car in urban areas. The study also highlights the importance of planning society’s services and the transport system together, thus minimizing the transport disadvantage caused by lack of access to a car.