Työhyvinvoinnin johtaminen sote-uudistuksessa : Monimenetelmätutkimus kätilöiden kokemuksista
Äijö, Piia (2024)
Äijö, Piia
2024
Yhteiskuntatutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-09-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202408208196
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202408208196
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on tarkastella sote-uudistuksen aikaisia työhyvinvointiin vaikuttavia muutosjohtamisen käytänteitä hyvinvointialueilla työskentelevien kätilöiden näkökulmasta. Sote-uudistuksella tarkoitetaan suurta suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon reformia, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta uusille hyvinvointialueille 1.1.2023. Uudistus on henkilöstön kannalta suuri ja pitkäkestoinen muutostilanne, ja työhyvinvointi on tärkeää huomioida muutoksen keskellä.
Tässä tutkielmassa näkökulmaksi työhyvinvointiin on valittu muutosjohtaminen sote-uudistuksessa ja sen vaikutukset työhyvinvointiin. Kohderyhmänä ovat kätilöt, jotka ovat siirtyneet työskentelemään aiemmilta organisaatioilta nykyisille hyvinvointialueille. Työhyvinvointi on yhteiskunnallisesti merkittävä ja ajankohtainen aihe, sillä sote-alan työvoimapula on kasvava, ja sote-alan työhyvinvoinnin kehittäminen on kirjattu tavoitteeksi hallitusohjelmaan.
Aiemman työhyvinvointia, organisaatiouudistuksia ja muutosjohtamista koskevan tutkimuksen perusteella muodostui hypoteesi, jonka mukaan muutosjohtamisen käytänteillä on vaikutusta työhyvinvointiin, ja tämän hypoteesin pohjalta muodostin tutkimuskysymykset. Tutkimuskysymykset ovat: Millaisia kokemuksia kätilöillä on viestinnästä, organisaatiolta saadusta tuesta, luottamuksen tunteen vahvistamisesta ja henkilöstön voimavarojen huomioimisesta sote-uudistuksessa? sekä: Miten työhyvinvointi voitaisiin paremmin huomioida muutosjohtamisessa kätilöiden kokemusten perusteella?
Aineiston keruussa on käytetty Kevan ”Sote-uudistus ja muutoksen tuki” -kyselylomaketta. Lomakkeella on sekä määrällisiä että laadullisia kysymyksiä. Kysely on toteutettu Kätilöliiton Facebook-ryhmän kautta maalis-huhtikuussa 2024, ja kyselyyn vastasi 55 kätilöä. Tutkielma on moni menetelmätutkimus, jossa analysoitava data on sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista. Kvantitatiivinen data on analysoitu SPSS-ohjelman avulla, ja kvalitatiivinen data-aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Analyysissa on painotettu kvalitatiivista aineistoa vastaajamäärän vuoksi.
Kätilöiden kokemuksissa viestintä ja osallistaminen sote-uudistuksessa näyttäytyy pääosin riittämättömänä. Henkilöstön voimavarojen tukemiseksi kätilöt kaipaavat tulosten perusteella parempaa yksilöllisyyden ja inhimillisyyden huomiointia. Sote-uudistuksessa mahdollisuus keskittyä asiakastyöhön on heikentynyt. Uudistuksessa on ollut sekä luottamusta lisääviä että heikentäviä tekijöitä, ja nämä tekijät todennäköisesti vaihtelevat eri hyvinvointialueilla tai eri työyksiköissä. Mielenkiintoista on, että kätilöiden kokemuksiin vaikuttivat myös oman työn ulkopuoliset asiat, kuten muiden hyvinvointialueiden säästöt ja median diskurssit sote-uudistuksesta.
Tutkielman tulosten perusteella työhyvinvointi voitaisiin huomioida muutosjohtamisessa nykyistä paremmin panostamalla viestintään ja osallistamiseen, mahdollistamalla asiakastyöhön keskittyminen, mahdollistamalla erityisesti negatiivisten tunteiden käsittely ja huomioimalla työn tekijät inhimillisesti, yksilöinä. Tutkielman tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa sote-alan muutostilanteissa. Jatkossa lisätutkimusta tarvitaan sote-uudistuksen vaikutuksista työhyvinvointiin eri ammattiryhmissä sekä kätilöiden työhyvinvoinnista Suomessa laajemmin.
Tässä tutkielmassa näkökulmaksi työhyvinvointiin on valittu muutosjohtaminen sote-uudistuksessa ja sen vaikutukset työhyvinvointiin. Kohderyhmänä ovat kätilöt, jotka ovat siirtyneet työskentelemään aiemmilta organisaatioilta nykyisille hyvinvointialueille. Työhyvinvointi on yhteiskunnallisesti merkittävä ja ajankohtainen aihe, sillä sote-alan työvoimapula on kasvava, ja sote-alan työhyvinvoinnin kehittäminen on kirjattu tavoitteeksi hallitusohjelmaan.
Aiemman työhyvinvointia, organisaatiouudistuksia ja muutosjohtamista koskevan tutkimuksen perusteella muodostui hypoteesi, jonka mukaan muutosjohtamisen käytänteillä on vaikutusta työhyvinvointiin, ja tämän hypoteesin pohjalta muodostin tutkimuskysymykset. Tutkimuskysymykset ovat: Millaisia kokemuksia kätilöillä on viestinnästä, organisaatiolta saadusta tuesta, luottamuksen tunteen vahvistamisesta ja henkilöstön voimavarojen huomioimisesta sote-uudistuksessa? sekä: Miten työhyvinvointi voitaisiin paremmin huomioida muutosjohtamisessa kätilöiden kokemusten perusteella?
Aineiston keruussa on käytetty Kevan ”Sote-uudistus ja muutoksen tuki” -kyselylomaketta. Lomakkeella on sekä määrällisiä että laadullisia kysymyksiä. Kysely on toteutettu Kätilöliiton Facebook-ryhmän kautta maalis-huhtikuussa 2024, ja kyselyyn vastasi 55 kätilöä. Tutkielma on moni menetelmätutkimus, jossa analysoitava data on sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista. Kvantitatiivinen data on analysoitu SPSS-ohjelman avulla, ja kvalitatiivinen data-aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Analyysissa on painotettu kvalitatiivista aineistoa vastaajamäärän vuoksi.
Kätilöiden kokemuksissa viestintä ja osallistaminen sote-uudistuksessa näyttäytyy pääosin riittämättömänä. Henkilöstön voimavarojen tukemiseksi kätilöt kaipaavat tulosten perusteella parempaa yksilöllisyyden ja inhimillisyyden huomiointia. Sote-uudistuksessa mahdollisuus keskittyä asiakastyöhön on heikentynyt. Uudistuksessa on ollut sekä luottamusta lisääviä että heikentäviä tekijöitä, ja nämä tekijät todennäköisesti vaihtelevat eri hyvinvointialueilla tai eri työyksiköissä. Mielenkiintoista on, että kätilöiden kokemuksiin vaikuttivat myös oman työn ulkopuoliset asiat, kuten muiden hyvinvointialueiden säästöt ja median diskurssit sote-uudistuksesta.
Tutkielman tulosten perusteella työhyvinvointi voitaisiin huomioida muutosjohtamisessa nykyistä paremmin panostamalla viestintään ja osallistamiseen, mahdollistamalla asiakastyöhön keskittyminen, mahdollistamalla erityisesti negatiivisten tunteiden käsittely ja huomioimalla työn tekijät inhimillisesti, yksilöinä. Tutkielman tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa sote-alan muutostilanteissa. Jatkossa lisätutkimusta tarvitaan sote-uudistuksen vaikutuksista työhyvinvointiin eri ammattiryhmissä sekä kätilöiden työhyvinvoinnista Suomessa laajemmin.