Löytöretki kukoistavaan ulkona oppimiseen: Joukkoistamista hyödyntävä tutkimus varhaiskasvatuksen pedagogiikasta
Kankaanpää, Hanna (2024)
2024
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma, varhaiskasvatus - Master´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-09-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202408208204
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202408208204
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -työn tavoitteena oli tutkia miltä osin ulkona oppimisen pedagogiikan ja positiivisen pedagogiikan väliltä on löydettävissä yhteneväisyyttä varhaiskasvatuksessa. Tutkin miten varhaiskasvattajat ajattelevat ulkona oppimisen vaikuttavan toimijoiden keskinäiseen vuorovaikutukseen ja lasten oppimiskokemuksiin.
Tutkimuksen metodologinen tausta perustuu sosiaaliseen konstruktionismiin. Mielenkiintoni kohdistui tutkittavien ilmiöiden sanoittamiseen ja tiedon yhteiseen rakentamiseen. Keräsin aineiston joukkoistamisen (crowdsourcing) menetelmällä. Joukkoistaminen on internetin välityksellä suoritettavaa tiedon keräämistä anonyymilta ihmisjoukolta. Keräsin kommentteja Padlet-nimiselle alustalle valitsemieni sosiaalisen median ryhmien kautta. Tavoitin osallistujia varhaiskasvatukseen suunnatuista Facebook-ryhmistä ja alan toimijoiden WhatsApp-ryhmistä.
Peilasin ulkona oppimiseen liittyvää empiiristä aineistoa positiivisen pedagogiikan teoriaosuuteen. Analysoin tuloksia teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Valitsin aineiston perusteella analyysia ohjaaviksi teorioiksi Rannan (2020) kehittämän varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen positiivisen pedagogiikan (VEPP) jatkuvan kehittämisen kehän sekä Kernin ja kumppaneiden (2016) EPOCH-mittarin.
Tutkimusaineiston pohjalta on perusteltua esittää, että ulkona oppimisella ja positiivisella pedagogiikalla on huomattavan paljon yhteneväisyyttä. Ulkona oppimisen kuvailtiin tukevan lämmintä, yhteisöllistä ja toista arvostavaa vuorovaikutusta lapsen ja aikuisen välillä, aikuisten välillä ja lasten välillä. Myönteiset vaikutukset kuitenkin edellyttävät, että aikuiset sitoutuvat toimintatapaan ja opetusmenetelmien valinnassa on onnistuttu. Vuorovaikutus ympäristön kanssa vaikuttaa aineiston perusteella mielikuvituksen heräämiseen ja luontoyhteyden muodostumiseen. Lasten oppimiskokemuksiin viitattiin myönteisten tunteiden ja omien oivallusten kautta. Ulkona oppimiseen liitettiin aineistossa myös oppimismotivaation kasvua, sinnikkyyttä, itsensä ylittämistä ja rauhoittavia vaikutuksia. Analyyttinen viitekehys ja akateemiset lähteet tukevat tutkimuksen tuloksia.
Johtopäätöksenä hahmottelen hyvinvoinnin pedagogiikoiksi kutsumieni lähestymistapojen yhdistymistä yhdeksi kukoistavan ulkona oppimisen pedagogiikaksi. Tulosten perusteella ulkona oppimisen ja positiivisen pedagogiikan avulla voidaan kehittää varhaiskasvatuksen laatua ja toimijoiden hyvinvointia. Näiden pedagogisten lähestymistapojen yhdistämisen mahdollisuuksista tarvitaan lisää tutkimusta.
Tutkimuksen metodologinen tausta perustuu sosiaaliseen konstruktionismiin. Mielenkiintoni kohdistui tutkittavien ilmiöiden sanoittamiseen ja tiedon yhteiseen rakentamiseen. Keräsin aineiston joukkoistamisen (crowdsourcing) menetelmällä. Joukkoistaminen on internetin välityksellä suoritettavaa tiedon keräämistä anonyymilta ihmisjoukolta. Keräsin kommentteja Padlet-nimiselle alustalle valitsemieni sosiaalisen median ryhmien kautta. Tavoitin osallistujia varhaiskasvatukseen suunnatuista Facebook-ryhmistä ja alan toimijoiden WhatsApp-ryhmistä.
Peilasin ulkona oppimiseen liittyvää empiiristä aineistoa positiivisen pedagogiikan teoriaosuuteen. Analysoin tuloksia teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Valitsin aineiston perusteella analyysia ohjaaviksi teorioiksi Rannan (2020) kehittämän varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen positiivisen pedagogiikan (VEPP) jatkuvan kehittämisen kehän sekä Kernin ja kumppaneiden (2016) EPOCH-mittarin.
Tutkimusaineiston pohjalta on perusteltua esittää, että ulkona oppimisella ja positiivisella pedagogiikalla on huomattavan paljon yhteneväisyyttä. Ulkona oppimisen kuvailtiin tukevan lämmintä, yhteisöllistä ja toista arvostavaa vuorovaikutusta lapsen ja aikuisen välillä, aikuisten välillä ja lasten välillä. Myönteiset vaikutukset kuitenkin edellyttävät, että aikuiset sitoutuvat toimintatapaan ja opetusmenetelmien valinnassa on onnistuttu. Vuorovaikutus ympäristön kanssa vaikuttaa aineiston perusteella mielikuvituksen heräämiseen ja luontoyhteyden muodostumiseen. Lasten oppimiskokemuksiin viitattiin myönteisten tunteiden ja omien oivallusten kautta. Ulkona oppimiseen liitettiin aineistossa myös oppimismotivaation kasvua, sinnikkyyttä, itsensä ylittämistä ja rauhoittavia vaikutuksia. Analyyttinen viitekehys ja akateemiset lähteet tukevat tutkimuksen tuloksia.
Johtopäätöksenä hahmottelen hyvinvoinnin pedagogiikoiksi kutsumieni lähestymistapojen yhdistymistä yhdeksi kukoistavan ulkona oppimisen pedagogiikaksi. Tulosten perusteella ulkona oppimisen ja positiivisen pedagogiikan avulla voidaan kehittää varhaiskasvatuksen laatua ja toimijoiden hyvinvointia. Näiden pedagogisten lähestymistapojen yhdistämisen mahdollisuuksista tarvitaan lisää tutkimusta.