Erätuotannon tuotantolaitteiden varaosavaraston optimointi

Abstract

Teollisuuden tuotantolaitteiden odottamattomat seisokit aiheuttavat organisaatioille ylimääräisiä kustannuksia ja epäluottamusta asiakkaiden keskuudessa. Näitä seisokkeja ja niiden kestoa pystytään minimoimaan oikeiden varaosien saatavuuden varmistamisella. Kaikkia tuotantolaitteiden varaosia ei kuitenkaan ole perusteltua pitää varastossa, koska liian suuret varastot aiheuttavat ylimääräisiä varastointikustannuksia ja varastoon sitoutunutta pääomaa. Tehokas varaosien hallinta pienentääkin varastointikustannuksia lisäten samalla tuotannon tehokkuutta.

Diplomityön tavoitteena oli tehostaa DS Smith Packaging Finland Oy:n Tampereen tehtaan varaosien hallintaa kustannustehokkaasti siten, että tuotannon sujuvuus pystytään varmistamaan. Kohdetehtaan varaosavaraston arvo on kasvanut vuosien varrella merkittävästi, eikä varaosien hallinnalle ole yhtenäisiä toimintatapoja, mikä vaikeuttaa tuotantokatkoihin varautumista. Tutkimuksen rajaamiseksi optimoinnin kohteeksi otettiin yhden tehtaan tuotantolaitteen varaosavarasto.

Tutkimus suoritettiin tapaustutkimuksena, hyödyntäen sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista aineistoa. Kvalitatiivinen aineisto nykytilasta kerättiin teemahaastatteluilla, minkä lisäksi kerättiin kvantitatiivista dataa yrityksen toiminnanohjausjärjestelmästä. Kirjallisuuskatsauksessa esiteltiin varaosien hallinnan teorioita ja työkaluja, joita hyödynnettiin aineiston analysoinnissa ja kehitysehdotuksen luomisessa.

Kohdelaitteen varaosien hallintaan perehdyttiin nykytila-analyysin avulla. Nykytila-analyysin perusteella tunnistettiin kehityskohteita, joille luotiin kehitysehdotukset. Varaosanimikkeiltä puuttuivat kriittisyysanalyysit, eikä niiden varastotasoja ollut määritelty. Lisäksi varaosanimikkeiden nimeämistapa vaati yhtenäistämistä ja varasto kokonaisvaltaista inventaariota saldojen korjaamiseksi ja tarpeettomista varaosista luopumiseksi.

Varaosanimikkeille suoritettiin kriittisyysanalyysi, jossa nimikkeet jaettiin kolmeen eri kriittisyysluokkaan toimitusajan, prosessikriittisyyden, yksikkökustannuksen ja pääomakulutuksen perusteella. Analyysin pohjalta nimikkeille määriteltiin yksilölliset varastotasot. Kehitysehdotuksena toimeksiantajalle annettiin suositus kohdelaitteen varaosavaraston inventaariosta, jonka yhteydessä varaosanimikkeet nimetään standardin mukaisesti ja varastosaldot korjataan ajan tasaisiksi toiminnanohjausjärjestelmään. Inventaarion jälkeen nimikekohtaiset varastotasot tulisi päivittää kriittisyysanalyysin perusteella määritetyille tasoille.

Kehitysehdotuksessa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamisella pystytään varmistamaan kohdelaitteen tuotannon sujuvuus ja vähentämään varastoinnin aiheuttamia kustannuksia. Tuotannon sujuvuus varmistetaan, kun tuotannon kannalta kriittisiä varaosia on saatavilla vikaantumisten varalta. Varastoinnin kustannuksia pystytään puolestaan laskemaan, kun varastotasot pidetään optimaalisina ja vanhentuneista varaosista luovutaan.