3D-mallinnus konseptisuunnittelussa

Abstract

Tässä kandidaatintyössä kartoitetaan 3D-mallinnuksen tarjoamia mahdollisuuksia konseptisuunnitteluun. Tutkimuskysymyksien avulla selvitetään, miten nykyiset ohjelmistot soveltuvat konseptisuunnitteluun ja mitä ohjelmiston ominaisuuksista voidaan hyödyntää konseptisuunnittelussa.

Työ on jaettu kolmeen osaan. Ensin työssä esitellään tuotekehitystä yleisellä tasolla ja sen eri vaiheita. Tämän jälkeen syvennytään tarkemmin konseptisuunnitteluun. Konseptisuunnittelu-luvussa käsitellään ensin yleisesti konseptisuunnittelua ja sen jälkeen syvennytään sen vaiheisiin omissa alaluvuissa. Konseptisuunnittelun jälkeen käsitellään mallinnusohjelmistojen hyödyntämistä. 3D-mallinnusohjelmia on käytetty teollisuudessa pitkään, mutta erityisesti konseptisuunnitteluun soveltuvia ohjelmistoja on olemassa hyvin vähän, ja useimmat niistä ovat vielä kehitysvaiheessa. Työssä käsitellään potentiaalisimpia vaihtoehtoja, jotka perustuvat mallikirjastojen hyödyntämiseen tai sketsauksen avulla luotaviin malleihin. Näiden vahvuuksia ja heikkouksia käsitellään luvussa 4.

Mallikirjastojen ja sketsauksen avulla saavutettiin merkittävimpiä etuja konseptisuunnittelussa. Näiden tekniikoiden avulla etenkin kokeneet suunnittelijat nopeuttivat konseptien testaamista ja parantivat niiden hahmottamista huomattavasti. Molemmat menetelmät ovat kuitenkin vielä kehitysvaiheessa, joten niiden soveltuvuutta esimerkiksi valmistavaan teollisuuteen on hankala arvioida. Tekoälypohjaisilla sovelluksilla saattaa olla myös merkittäviä vaikutuksia mallikirjastojen toimivuuteen, koska tekoälyn tarjoamat tunnistusalgoritmit toimivat hyvin samalaisella periaatteella. Tekoälyn yhdistämisestä konseptisuunnitteluun ei kuitenkaan löydy vielä tutkimuksia, joten sen tarjoamia mahdollisuuksia ei voida tarkastella työn aikana tarkemmin.

Työ tehdään kirjallisuuskatsauksena, jonka aineistona on käytetty kirjoja, vertaisarvioituja tutkimuksia ja kirjallisuuskatsauksia. Aineisto on haettu Tampereen yliopiston kirjastosta, Tampereen yliopiston Andor-palvelusta sekä Google Scholar -palvelusta. Lähteinä pyritään käyttämään mahdollisimman tuoreita julkaisuja.