AAC-menetelmiä hyödyntävät interventiot alle 3-vuotiailla : Narratiivinen kirjallisuuskatsaus
Keskinen, Olivia (2024)
Keskinen, Olivia
2024
Logopedian kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Logopedics
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-08-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202408148117
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202408148117
Tiivistelmä
Tiedetään, että AAC-menetelmien (engl. Augmentative and Alternative Communication) käyttö tukee lapsen puheen ja kielen kehitystä sekä lisää kommunikoinnin mahdollisuuksia. AAC-menetelmien käyttö tulee aloittaa heti, kun lapsen kommunikoinnin haasteet tulevat ilmi. Tieto alle 3-vuotiaiden lasten AAC-menetelmiä hyödyntävistä interventioista on tärkeää, jotta tiedetään, millaiset interventiot voivat olla vaikuttavia pienille lapsille. AAC-menetelmiä hyödyntäviä interventioita on kuitenkin tutkittu vähän alle 3-vuotiailla lapsilla.
Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on tutkia, millaisia AAC-menetelmiä hyödyntäviä interventioita on tehty alle 3-vuotiaille lapsille ja millaisin tuloksin. Tutkimus tehtiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimukseen valikoitui sisäänotto- ja poissulkukriteerien perusteella neljä tutkimusta vuosilta 2013–2020. Yhteensä tutkittavana oli 47 iältään 1;9–3;0-vuotiasta lasta sekä 41 alle 3-vuotiaan lapsen vanhempaa. Tutkimuksista erotettiin tutkimuskysymysten kannalta oleellinen tieto. Analyysissa käytettiin menetelmänä kuvailevaa synteesiä, minkä lisäksi käytettiin sisällönanalyysin keinoista luokittelua ja teemoittelua.
Tutkimukset olivat monilta osin hyvin erilaisia keskenään. Niissä tutkittiin, miten AAC-menetelmiä hyödyntävä interventio verrattuna interventioon, joka ei hyödynnä AAC-menetelmiä, vaikuttaa lapsen ilmaistun sanaston kehitykseen. Lisäksi verrattiin eleen ja graafisten symbolien oppimista sekä tutkittiin, millaisia toissijaisia vaikutuksia AAC-menetelmiä hyödyntävällä interventiolla on motoriseen kehitykseen. Tutkimuksissa havaittiin, että AAC-menetelmiä hyödyntävä interventio vaikutti positiivisesti osallistujien ilmaistun sanaston kehitykseen. Lisäksi havaittiin, että graafisten symbolien oppiminen oli eleen oppimiseen verrattuna tehokkaampaa kehitysvammaisella lapsella ja todettiin, että AAC-menetelmiä hyödyntävällä interventiolla oli toissijaisia positiivisia vaikutuksia osallistujien motoriseen kehitykseen. Tulokset antavat viitteitä siitä, millaiset interventiot voivat olla vaikuttavia alle 3-vuotiailla lapsilla. Tuloksia ei voida yleistää. Lisäksi tulokset auttavat hahmottamaan aiheeseen liittyviä jatkotutkimustarpeita.
Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on tutkia, millaisia AAC-menetelmiä hyödyntäviä interventioita on tehty alle 3-vuotiaille lapsille ja millaisin tuloksin. Tutkimus tehtiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimukseen valikoitui sisäänotto- ja poissulkukriteerien perusteella neljä tutkimusta vuosilta 2013–2020. Yhteensä tutkittavana oli 47 iältään 1;9–3;0-vuotiasta lasta sekä 41 alle 3-vuotiaan lapsen vanhempaa. Tutkimuksista erotettiin tutkimuskysymysten kannalta oleellinen tieto. Analyysissa käytettiin menetelmänä kuvailevaa synteesiä, minkä lisäksi käytettiin sisällönanalyysin keinoista luokittelua ja teemoittelua.
Tutkimukset olivat monilta osin hyvin erilaisia keskenään. Niissä tutkittiin, miten AAC-menetelmiä hyödyntävä interventio verrattuna interventioon, joka ei hyödynnä AAC-menetelmiä, vaikuttaa lapsen ilmaistun sanaston kehitykseen. Lisäksi verrattiin eleen ja graafisten symbolien oppimista sekä tutkittiin, millaisia toissijaisia vaikutuksia AAC-menetelmiä hyödyntävällä interventiolla on motoriseen kehitykseen. Tutkimuksissa havaittiin, että AAC-menetelmiä hyödyntävä interventio vaikutti positiivisesti osallistujien ilmaistun sanaston kehitykseen. Lisäksi havaittiin, että graafisten symbolien oppiminen oli eleen oppimiseen verrattuna tehokkaampaa kehitysvammaisella lapsella ja todettiin, että AAC-menetelmiä hyödyntävällä interventiolla oli toissijaisia positiivisia vaikutuksia osallistujien motoriseen kehitykseen. Tulokset antavat viitteitä siitä, millaiset interventiot voivat olla vaikuttavia alle 3-vuotiailla lapsilla. Tuloksia ei voida yleistää. Lisäksi tulokset auttavat hahmottamaan aiheeseen liittyviä jatkotutkimustarpeita.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10229]
