”Nään, itä kättä lännen koskettaa.”: Suomalaisuuden ja eurooppalaisuuden esittäminen Suomen Eurovision-laulukilpailun karsintakilpailuissa 1979 ja 1989

Abstract

Vuosittain järjestettävän Eurovision-laulukilpailun kautta Suomi on osallistunut eurooppalaiseen kulttuurivaihtoon jo vuodesta 1961. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, kuinka Suomen Eurovision-laulukilpailun kansallisissa karsintakilpailuissa on pyritty tuomaan esille suomalaisen musiikkikulttuurin ja kulttuurin erityislaatuisuutta. Lisäksi tutkielma valottaa, kuinka karsintakilpailuissa on tähdätty osoittamaan Suomen olevan osa länsieurooppalaista kulttuurimaisemaa kylmän sodan aikana 1970- ja 1980-luvuilla.

Tutkielman aineistona ovat Suomen Eurovision-laulukilpailun vuosien 1979 ja 1989 kansallisten karsintakilpailujen televisioitujen lähetysten tallenteet. Analysoimalla aineistoissa esitettyjä kappaleita ja niiden kehystystä karsintakilpailujen televisiolähetyksissä, on mahdollista tulkita niitä musiikin dikotomisen jaottelun kautta. Tällöin voidaan nähdä, miten suomalaisuutta haluttiin esittää ylikansallisessa musiikkikilpailussa. Käytetyssä musiikin dikotomisessa jaottelussa länsi- ja keskieurooppalaiseen kulttuuripiiriin kuulumiseen pyrkiminen ja omien kansallisten erityispiirteiden esittäminen on eriytetty. Dikotomisen jaottelun käsitteen kautta voidaan käsitellä sitä, miten esityksissä on pyritty tuottamaan autenttisuuden tunnetta. Autenttisuuden tunteen nähdään määrittävän sitä, miten kappaleiden on uskottu menestyvän eri dikotomioiden edustajana laulukilpailussa.

Tutkielmassa korostuu, miten kulttuurista kuulumista on haettu ja tuotettu laulukilpailun karsinnoissa. Vuosien 1979 ja 1989 välinen muutos kylmän sodan ajan poliittisessa ilmapiirissä näkyy vähemmän kuin temaattiset sisällölliset muutokset kappaleissa. Analysoiduissa aineistossa osassa on havaittavissa myös tyypillisesti kansallisiksi miellettyjen ja eurooppalaisiksi miellettyjen musiikillisten, temaattisten ja esitystavallisten piirteiden ilmenemistä samassa esityksessä. Keskeisenä tuloksena on vuosien 1979 ja 1989 Eurovision-laulukilpailun kansallisten karsintakilpailujen kilpailukappaleiden valinneiden ja esittäneiden ihmisten aktiivinen pyrkimys päästä vaikuttamaan Eurovision-laulukilpailuissa esitettyyn Suomi-kuvaan.