Vuorovaikutteisen lukemisen tapoja esiopetuksessa
Kulmala, Jaana (2024)
2024
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma, varhaiskasvatuksen opettaja - Bachelor´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education and Care
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-08-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202408037891
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202408037891
Tiivistelmä
Lukuhetket ja lapsille lukeminen kuuluvat esiopetuksen tavalliseen toimintaan. Lapsille lukeminen on tärkeää, sillä tutkimusten mukaan kirjojen lukeminen paitsi viihdyttää, myös hyödyttää lasten lukutaidon kehittymistä. Tutkimukset kuitenkin myös osoittavat, että aikuisen tavalla lukea on yhteys lasten lukuhetkestä saamiin hyötyihin. Merkittävänä hyötyjen lisääjänä nähdään vuorovaikutteisen lukemisen tapa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on ymmärryksen lisääminen opettajien kirjan lukemisen tavoista esiopetuksen lukuhetkissä ja tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa opettajien niissä käyttämiä vuorovaikutteisen lukemisen tapoja. Tutkimuksen käsitteellisenä taustana on vuorovaikutteinen lukemisen tapa, jota opettaja käyttää lukiessaan lapsille lastenkirjoja esiopetuksen lukuhetkissä. Vuorovaikutteisen lukemisen tavoitteena on tukea lasten kielellistä kehitystä ja erityisesti esiopetusikäisten heräävää lukutaitoa.
Tutkimusta varten haastateltiin kolmea esiopetuksessa työskentelevää varhaiskasvatuksen opettajaa syksyllä 2021.Vuorovaikutteisen lukemisen määrittelyn perustana käytettiin dialogisen lukemisen menetelmän kuvauksia, ei itse mallia. Määritelmää laajennettiin tekstin keskeisyyttä korostavilla lukemisen tavoilla, joiden kautta tuli huomioon otetuksi esiopetusikäisen lapsen kielellisen kehittymisen vaihe. Aineiston analysoinnissa käytettiin teemoittelua, jossa hyödynnettiin teoriaohjaavaa analyysitapaa.
Tulokseksi saatiin viisi teemaa, joiden mukaisesti varhaiskasvatuksen opettajien käyttämät vuorovaikutteisen lukemisen tavat joko aiheuttivat keskeyttämistä, ilmenivät eläytyvänä lukemisen tapana, auttoivat innostamaan lapsia tarinan kuunteluun, mahdollistivat tekstin sekä lasten iän ja kielenkehityksen vaiheen huomioon ottamisen tai mahdollistivat tarinan käsittelyn vuorovaikutteisesti.
Varhaiskasvatuksen opettajien käyttämien vuorovaikutteisten lukemisen tapojen voidaan nähdä tukevan esiopetusikäisen lapsen kielellistä kehittymistä. Tarkempaa tutkimusta on kuitenkin tarpeen tehdä keskeyttämisen teeman osalta.
Tutkimusta varten haastateltiin kolmea esiopetuksessa työskentelevää varhaiskasvatuksen opettajaa syksyllä 2021.Vuorovaikutteisen lukemisen määrittelyn perustana käytettiin dialogisen lukemisen menetelmän kuvauksia, ei itse mallia. Määritelmää laajennettiin tekstin keskeisyyttä korostavilla lukemisen tavoilla, joiden kautta tuli huomioon otetuksi esiopetusikäisen lapsen kielellisen kehittymisen vaihe. Aineiston analysoinnissa käytettiin teemoittelua, jossa hyödynnettiin teoriaohjaavaa analyysitapaa.
Tulokseksi saatiin viisi teemaa, joiden mukaisesti varhaiskasvatuksen opettajien käyttämät vuorovaikutteisen lukemisen tavat joko aiheuttivat keskeyttämistä, ilmenivät eläytyvänä lukemisen tapana, auttoivat innostamaan lapsia tarinan kuunteluun, mahdollistivat tekstin sekä lasten iän ja kielenkehityksen vaiheen huomioon ottamisen tai mahdollistivat tarinan käsittelyn vuorovaikutteisesti.
Varhaiskasvatuksen opettajien käyttämien vuorovaikutteisten lukemisen tapojen voidaan nähdä tukevan esiopetusikäisen lapsen kielellistä kehittymistä. Tarkempaa tutkimusta on kuitenkin tarpeen tehdä keskeyttämisen teeman osalta.