"Koska Ylellä ei ole omaa satelliittia" : Kaupallinen data journalistisena lähteenä
Lindberg, Juuso (2024)
2024
Journalistiikan maisteriohjelma - Master's Programme in Journalism
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-07-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202407257741
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202407257741
Tiivistelmä
Yhteiskuntaa ollaan muuttamassa ripeää vauhtia digitaaliseen muotoon. Arkistot ja palvelut löytyvät nykyisin enenevissä määrin internetistä, ja digitaalista muotoa suositaan analogiseen verrattuna. Erityisen vahvasti tämä näkyy journalismissa.
Journalismin digitalisoituminen on seurausta siitä, että tietokoneiden hyödyntäminen on mahdollistanut ennennäkemättömän tehokkaan tiedonhankinnan ja tiedonvälityksen medioille. Digitalisoituneessa mediaympäristössä toisaalta vallitsevat vanhat journalistiset periaatteet, mutta uusi teknologia on vaatinut alalta myös mukautumista.
Yksi mukana tulleista muutoksista on journalististen lähteiden käyttö. Tässä tutkielmassa tarkastelenkin sitä, kuinka journalismissa hyödynnetään internet-pohjaisia datapalveluja, joita tuottavat tuottoa tavoittelevat yritykset. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi maailman lentoliikennettä seuraava tutkapalvelu Flightradar24, ja vastaavalla tavalla maailman meriliikennettä seuraava Marinetraffic.
Molempia edellä mainittuja esimerkkejä on monien muiden palveluiden muassa hyödynnetty uutisoinnissa melko paljon, ja ne ovat saavuttaneet yhteiskunnassa luotetun aseman. Tutkielmassani lähdin etsimään vastauksia kysymyksiin siitä, kuinka journalistit suhtautuvat kaupalliseen dataan journalistisena lähteenä ja millaisten prosessien kautta kaupallinen data lopulta päätyy uutisjutun rakennuspalikaksi.
Tutkimuksen aineistona toimivat kolme teemahaastattelua, joissa olen haastatellut kolmea Yleisradiossa esimiestehtävissä toimivaa henkilöä. Haastattelujen anti on esitelty omassa osuudessaan, ja analysoin niitä tausta-aineistoni perusteella. Esittelen myös esimerkkejä, joissa erityisesti Flightradar24 on näkynyt journalismissa.
Tutkimukseni tulosten perusteella kaupallinen data nähdään tietyin varauksin hyvänä journalistisena lähteenä, mutta tulevaisuudessa sen kanssa työskentelemisen oletetaan vaikeutuvan. Mediataloille ei ole yleistä olla jatkuvassa asiakkuussuhteessa kaupallista dataa tuottavan palveluntarjoajan kanssa, mutta jos tilanne sitä vaatii niin palvelusta voidaan maksaakin.
Suomessa viranomaislähteet ovat kaupallisia lähteitä luotetumpia, mutta epädemokraattisia maita käsiteltäessä tilanne voi olla päinvastoin. Lisäksi tutkimustulosten perusteella journalisteja ohjaa edelleen hyvin samanlaiset ideaalit kuin menneisyydessäkin, eikä teknologiakehitystä nähdä niitä kumoavina.
Journalismin digitalisoituminen on seurausta siitä, että tietokoneiden hyödyntäminen on mahdollistanut ennennäkemättömän tehokkaan tiedonhankinnan ja tiedonvälityksen medioille. Digitalisoituneessa mediaympäristössä toisaalta vallitsevat vanhat journalistiset periaatteet, mutta uusi teknologia on vaatinut alalta myös mukautumista.
Yksi mukana tulleista muutoksista on journalististen lähteiden käyttö. Tässä tutkielmassa tarkastelenkin sitä, kuinka journalismissa hyödynnetään internet-pohjaisia datapalveluja, joita tuottavat tuottoa tavoittelevat yritykset. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi maailman lentoliikennettä seuraava tutkapalvelu Flightradar24, ja vastaavalla tavalla maailman meriliikennettä seuraava Marinetraffic.
Molempia edellä mainittuja esimerkkejä on monien muiden palveluiden muassa hyödynnetty uutisoinnissa melko paljon, ja ne ovat saavuttaneet yhteiskunnassa luotetun aseman. Tutkielmassani lähdin etsimään vastauksia kysymyksiin siitä, kuinka journalistit suhtautuvat kaupalliseen dataan journalistisena lähteenä ja millaisten prosessien kautta kaupallinen data lopulta päätyy uutisjutun rakennuspalikaksi.
Tutkimuksen aineistona toimivat kolme teemahaastattelua, joissa olen haastatellut kolmea Yleisradiossa esimiestehtävissä toimivaa henkilöä. Haastattelujen anti on esitelty omassa osuudessaan, ja analysoin niitä tausta-aineistoni perusteella. Esittelen myös esimerkkejä, joissa erityisesti Flightradar24 on näkynyt journalismissa.
Tutkimukseni tulosten perusteella kaupallinen data nähdään tietyin varauksin hyvänä journalistisena lähteenä, mutta tulevaisuudessa sen kanssa työskentelemisen oletetaan vaikeutuvan. Mediataloille ei ole yleistä olla jatkuvassa asiakkuussuhteessa kaupallista dataa tuottavan palveluntarjoajan kanssa, mutta jos tilanne sitä vaatii niin palvelusta voidaan maksaakin.
Suomessa viranomaislähteet ovat kaupallisia lähteitä luotetumpia, mutta epädemokraattisia maita käsiteltäessä tilanne voi olla päinvastoin. Lisäksi tutkimustulosten perusteella journalisteja ohjaa edelleen hyvin samanlaiset ideaalit kuin menneisyydessäkin, eikä teknologiakehitystä nähdä niitä kumoavina.