Aikuisten änkyttävien henkilöiden kokemuksia änkytyksen peittelystä
Lampinen, Iida (2024)
Lampinen, Iida
2024
Logopedian kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Logopedics
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-07-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202407077527
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202407077527
Tiivistelmä
Kehityksellinen änkytys on puheen motorinen häiriö, joka vaikuttaa kokonaisvaltaisesti änkyttävien henkilöiden elämään myös aikuisuudessa. Änkytykseen liittyy ydinänkytyksen lisäksi sekundääripiirteitä, jolla henkilöt pyrkivät peittelemään änkytystään. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella aikuisten änkytyksen peittelyä ja peittelykeinoja. Änkytyksen sekundääripiirteet ovat kansainvälisesti tunnettu ilmiö, jonka tarkat kuvaukset ovat kuitenkin vielä puutteellisia. Aiemmissa tutkimuksissa sekundääripiirteiden on kuitenkin huomattu vaikuttavan henkilöiden kokemuksiin itsestään sekä siihen, miten henkilöt osallistuvat kommunikaatiotilanteisiin. Änkytyksen peittely voi aiheuttaa henkilöille kuormitusta ja vaikuttaa monin tavoin heidän elämänlaatuunsa. Pahimmillaan änkytyksen peittely voi rajoittaa merkittävästi henkilöiden mahdollisuuksia osallistua sosiaalisiin tilanteisiin ja johtaa jopa syrjäytymiseen.
Tämä kandidaatintutkielma perustuu Änkytinkö? Did I Stutter? Stammade jag? -kyselytutkimuksen aineistoon, joka kerättiin vuonna 2022 kansainvälisessä änkytysseminaarissa. Kyselytutkimuksessa kartoitettiin änkyttävien aikuisten kokemuksia, tunteita ja asenteita änkytykseen liittyen puolistrukturoidun verkkokyselyn avulla. Tutkimukseen osallistui 32 änkyttävää aikuista useista eri kansalaisuuksista. Tässä tutkimuksessa käsiteltiin aineiston kysymystä änkytyksen peittelykeinoista ja tutkittaviksi valittiin kaikki 32 tutkimuskyselyyn vastannutta aikuista änkyttävää henkilöä. Tutkimusaineiston analyysissa hyödynnettiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin metodologiaa. Kaikki tutkittavista raportoivat vähintään yrittäneensä peitellä änkytystään joissain tilanteissa. Erilaisia peittelykeinoja tutkittavat kuvasivat laajasti sanojen muokkaamisesta ja fyysisistä eleistä aina paikalta pakenemiseen saakka. Peittelykeinoista puhumisen välttely, puheen sisällön muokkaaminen, puhetilanteiden välttely sekä ilmaisun rajoittaminen osoittautuivat useimmin mainituiksi keinoiksi tutkimusaineistossa.
Änkyttävät henkilöt joutuvat jatkuvasti kohtaamaan ennakkoluuloja, syrjintää sekä vähättelyä. Aiheesta tehty tutkimus lisää tietoisuutta änkyttävien henkilöiden kokemuksista ja tuo heidän ääntään kuuluville. Kokemusten kuvaaminen herättää toivottavasti yhteiskunnallista keskustelua siitä, kuinka kommunikointiympäristöistämme voitaisiin tehdä turvallisia ja saavutettavia kaikille kommunikointitavasta huolimatta. Tutkimustulosten avulla on mahdollista tehdä näkyvämmäksi änkytyksen kokonaisvaltaista luonnetta, jolloin tarvittavat tukitoimet osataan suunnitella ja kohdentaa niitä tarvitseville. Tutkimuksen tulokset tarjoavat tietoa kuntoutusta suunnitteleville ja toteuttaville tahoille, sekä vertaiskokemuksia änkyttäville henkilöille.
Tämä kandidaatintutkielma perustuu Änkytinkö? Did I Stutter? Stammade jag? -kyselytutkimuksen aineistoon, joka kerättiin vuonna 2022 kansainvälisessä änkytysseminaarissa. Kyselytutkimuksessa kartoitettiin änkyttävien aikuisten kokemuksia, tunteita ja asenteita änkytykseen liittyen puolistrukturoidun verkkokyselyn avulla. Tutkimukseen osallistui 32 änkyttävää aikuista useista eri kansalaisuuksista. Tässä tutkimuksessa käsiteltiin aineiston kysymystä änkytyksen peittelykeinoista ja tutkittaviksi valittiin kaikki 32 tutkimuskyselyyn vastannutta aikuista änkyttävää henkilöä. Tutkimusaineiston analyysissa hyödynnettiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin metodologiaa. Kaikki tutkittavista raportoivat vähintään yrittäneensä peitellä änkytystään joissain tilanteissa. Erilaisia peittelykeinoja tutkittavat kuvasivat laajasti sanojen muokkaamisesta ja fyysisistä eleistä aina paikalta pakenemiseen saakka. Peittelykeinoista puhumisen välttely, puheen sisällön muokkaaminen, puhetilanteiden välttely sekä ilmaisun rajoittaminen osoittautuivat useimmin mainituiksi keinoiksi tutkimusaineistossa.
Änkyttävät henkilöt joutuvat jatkuvasti kohtaamaan ennakkoluuloja, syrjintää sekä vähättelyä. Aiheesta tehty tutkimus lisää tietoisuutta änkyttävien henkilöiden kokemuksista ja tuo heidän ääntään kuuluville. Kokemusten kuvaaminen herättää toivottavasti yhteiskunnallista keskustelua siitä, kuinka kommunikointiympäristöistämme voitaisiin tehdä turvallisia ja saavutettavia kaikille kommunikointitavasta huolimatta. Tutkimustulosten avulla on mahdollista tehdä näkyvämmäksi änkytyksen kokonaisvaltaista luonnetta, jolloin tarvittavat tukitoimet osataan suunnitella ja kohdentaa niitä tarvitseville. Tutkimuksen tulokset tarjoavat tietoa kuntoutusta suunnitteleville ja toteuttaville tahoille, sekä vertaiskokemuksia änkyttäville henkilöille.