ESG-tekijät osana Suomessa toimivien yritysten riskienhallintaa

Abstract

ESG-tekijät ovat nousseet yritysten vastuullisuuskeskustelun keskiöön. Niiden yhdistämisellä riskienhallintaan on tunnistettu olevan merkittävä rooli yritysten strategisen johtamisen onnistumisessa ja resilienssin vahvistamisessa. Tästä huolimatta tutkijat ovat tunnistaneet, että tietoa on vähänlaisesti ESG-tekijöiden integroinnista yritysten riskienhallintaan, kuten myös ESG-riskien ominaisuuksista. Pro gradu -tutkimukseni tavoite on saada lisää tietoa tästä tuoreesta aiheesta ja tarkastella, miten Suomessa toimivat yritykset ovat huomioineet ja ymmärtäneet ESG-tekijät ja niiden vaikutukset omassa riskienhallinnassaan.

Teoreettinen viitekehys koostuu kolmesta kirjallisuusosiosta. Ensimmäinen kirjallisuusosio esittää, miten ESG-tekijät ja vastuullisuus ovat näyttäytyneet aiemmin liiketoimintakontekstissa. Toinen osio käsittelee riskienhallinnan kehittymistä perinteisestä riskienhallinnasta strategiseen riskienhallintaan. Kolmannessa osa-alueessa yhdistyy ESG-tekijöiden, -riskien ja -mahdollisuuksien tarkastelu osana riskienhallintaa. Viimeinen osio pitää sisällään myös aiemman tutkimuskirjallisuuden tarkastelun siitä, millaisia haasteita liittyy ESG-tekijöihin osana yritysten riskienhallintaa, ja miten ESG-luokitukset näyttäytyvät osana riskienhallintaa. Lopuksi esitetään viitekehyksen yhteenveto, joka toimii pohjana empiiriselle tutkimukselle ja tulosten tulkinnalle.

Tutkimuksessa tarkastellaan kahtakymmentäviittä Suomessa toimivaa yritystä, joille Talouselämä 500 -tutkimus on antanut arvosanaksi täyden 10 tai 9,9 koskien vuotta 2022. Arvosana kuvaa yrityksen kannattavuutta, rahoitusasemaa ja kykyä kasvaa. Toteutin tutkimuksen laadullisena tutkimuksena käymällä läpi yritysten julkisia verkkosivuja ja vastuullisuusmateriaaleja sekä analysoimalla aineiston teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä hyödyntäen. Teoriaohjaavassa sisällönanalyysissä käsitellään ESG-tekijöitä ja vastuullisuutta yleisesti yritysten liiketoiminnassa sekä ESG-tekijöitä, -riskejä, -mahdollisuuksia ja -luokituksia yritysten riskikontekstissa.

Tutkimustulokset osoittavat, että suurin osa tutkimuksessa mukana olevista yrityksistä on huomioinut ESG-tekijät ja vastuullisuuden liiketoiminnassaan sekä tunnistanut tyypillisimpiä ESG-tekijöitä, erityisesti ympäristö- ja sosiaalisen vastuun osa-alueilta. ESG- tai vastuullisuus-sanaa näkyy harvan yrityksen raporteilla, vaikkakin itse ESG-tekijöitä raporteilta löytyy. ESG-tekijöiden huomiointi riskikontekstissa ei ole selvästikään muodostunut käytännöksi, sillä vain yli puolet yrityksistä on käsitellyt ESG-tekijöitä osana riskienhallintaa, ja niiden käsittelytavat eroavat toistaan. Ainoastaan pörssiyritykset raportoivat ESG-riskeistä ja -mahdollisuuksista. Ympäristöriskit ja -mahdollisuudet on tunnistettu kattavimmin. Yleisesti voi sanoa, että ESG-riskit on huomioitu suuremmalla painoarvolla kuin ESG-mahdollisuudet. Valtaosa raportoineista tunnistaa ESG-riskienhallinnan osaksi sidosryhmien arvonluontia. Vain kolmella yrityksellä on taito tunnistaa ja johtaa ESG-tekijöitä, -riskejä ja -mahdollisuuksia hallittuna kokonaisuutena, proaktiivisesti sekä yhdistää makro- ja mikrotaso yrityksen strategiseen suunnitteluun ja päätöksentekoon.

Tulosten mukaan kolmasosa yrityksistä tunnistaa ESG-luokitusten hyödyllisyyden osana riskienhallintaa. Tämä osoittaa, että ESG-luokitusten käyttöön liittyy myös haasteita. Luokituksista raportoineilla yrityksillä ympäristövastuun luokitukset ovat vahvimmin edustettuna. Esiin nousi ESG-luokitusten hyödyt arvopohjaiseen työhön ja vihreään rahoitukseen, mutta samalla haastettiin niiden toimivuus ja yritysten oma rooli suhteessa luokituksiin.

Tutkimustulosten ja tekemäni kirjallisuustutkimuksen perusteella esitän neljä johtopäätöstä ESG-tekijöiden huomioimisesta osana Suomessa toimivien yritysten riskienhallintaa. Ensimmäinen johtopäätös on se, että ESG- ja vastuullisuuskäsitteiden merkitys on osittain epäselvä yrityskontekstissa. Toiseksi väitän, että ESG-tekijät osana riskienhallintaa haastavat yrityksiä tarkastelemaan niiden strategisia ja vastuullisia linjauksia uudella tavalla. Kolmanneksi johtopäätökseksi esitän, että yritykset yleisesti huomioivat riskit isommalla painoarvolla kuin mahdollisuudet, myös ESG-riskien ja -mahdollisuuksien osalta. Neljänneksi ESG-luokitukset eivät saisi olla päälle liimattuja, vaan ne pitäisi saada integroitua paremmin yritysten riskienhallintaan ja liiketoimintaa ohjaaviksi.