Tunteiden säätelyn taidot lapsilla, joilla on kielenkehityksen viive tai häiriö : Narratiivinen kirjallisuuskatsaus

Abstract

Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena oli selvittää, millaisia ovat tunteiden säätelyn taidot lapsilla, joilla on kielenkehityksen viive tai häiriö, verrattuna tyypillisesti kehittyviin lapsiin. Tutkielma toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuushaussa etsittiin vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita, joista lopulta valikoitui aineistoon sisäänotto- ja poissulkukriteerien perusteella kahdeksan artikkelia. Tutkimuksista kerättiin yhteen oleelliset taustatiedot sekä keskeiset tutkimuskysymykseen vastaavat tulokset, joiden avulla aineistoa luokiteltiin ja vertailtiin jäsennellyn kokonaiskuvan luomiseksi. Tutkielman toisena tavoitteena oli tarkastella, millaisia näkemyksiä aineiston tutkimusten tekijöillä oli ensimmäisen tutkimuskysymyksen tulosten syistä. Tutkimusartikkeleiden pohdintaosioista poimittiin kielenkehityksen ja tunteiden säätelyn yhteyden syitä pohtivat ilmaukset, ja ne pelkistettiin syy-seuraussuhteita osoittaviksi ketjuiksi. Näistä myös muodostettiin selitysmallit yhdistävä kuvio.

Aineiston tutkimuksissa oli tutkittavina noin 2–16-vuotiaita lapsia ja nuoria. Tunteiden säätelyä mitattiin kyselylomakkeilla, jotka olivat joko lapsen vanhemman, opettajan tai tutkittavan itsensä täyttämiä. Vanhemmat ja opettajat arvioivat tunteiden säätelyn olevan haastavampaa lapsille, joilla oli kielenkehityksen vaikeuksia. Itsearviointikyselyissä ei havaittu yhtä selkeää eroa, mutta tämä voi johtua tutkittavien muihin tutkimuksiin verrattuna korkeammasta iästä tai tutkimusten vähäisestä määrästä ja pienestä otoskoosta. Sekä kielenkehityksen viive että kehityksellinen kielihäiriö olivat yhteydessä heikompaan tunteiden säätelyyn.

Tutkijat tarjosivat kielenkehityksen haasteiden ja heikomman tunteiden säätelyn yhteydelle useita mahdollisia selityksiä, jotka liittyvät puheen ymmärtämiseen, tuottamiseen tai vuorovaikutukseen. Kielelliset vaikeudet voivat hankaloittaa esimerkiksi tunteiden säätelyä mallittavan puheen ymmärtämistä, tunteiden kielellistä ilmaisua sekä tunteista keskustelua muiden kanssa, ja nämä haasteet puolestaan voivat vaikuttaa tunteiden säätelyn oppimiseen. Tämän kirjallisuuskatsauksen tulokset voivat auttaa lisäämään tietoisuutta kielenkehityksen haasteiden ja tunteiden säätelyn yhteydestä, mikä voi auttaa lasten vanhempia sekä ammattilaisia havaitsemaan ilmiön käytännössä ja kiinnittämään huomiota kehitystä tukeviin toimintatapoihin arjessa ja kuntoutuksen osana.