Taloteknisen toteutussuunnitteludokumentoinnin kehittäminen

Abstract

Talotekniikan osuus rakennushankkeissa on kasvanut ja sen on todettu eri lähteissä olevan hankkeen kompleksisuuden mukaan 20–50 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Talotekniikan suunnittelun ja toteutuksen koordinointi vaatii monialaista osaamista sekä talotekniikan koordinoinnin onnistuminen on esitetty olevan rakennushankkeen olennainen menestystekijä. Talotekniikan suunnitteluprosessissa järjestelmät on suunniteltava rajatuin tilavarauksin niin, että ne on mahdollista toteuttaa säilyttäen järjestelmien käytettävyys sekä huollettavuus rakennuksen koko elinkaaren ajan. Taloteknisten järjestelmien suunnittelun systemaattisen ohjauksen puute yhdessä muiden suunnittelualojen kanssa johtaa kustannusten kasvamiseen, hukkamateriaalin lisääntymiseen ja hankkeen aikataulun pitkittymiseen. Työmaalla heikko koordinointi aiheuttaa purkamista sekä uudelleen asentamista, joiden takia rakennuksen huollettavuus ja käytettävyys voi heikentyä. Sekä talotekniikan suunnittelun, että toteutuksen prosesseissa on huomattu sisältävän merkittävän määrän hukkaa. Erityisen haastavaa suunnittelun ja toteutuksen koordinointi on todettu olevan rinnakkaisen suunnittelun ja toteutuksen hankkeissa, kuten projektinjohtorakentamisessa. Talotekniikan roolin kasvaessa näiden prosessien haasteisiin tulee löytää ratkaisuja rakennushankkeiden tuottavuuden parantamiseksi ja elinkaaren pitkittämiseksi.

Tämän tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa konkreettisia taloteknisen asennustyön haasteita ja tuoda esille ratkaisuehdotuksia toteutussuunnitelmien toteutuskelpoisuuden parantamiseksi. Tarkoituksena on myös tutkia, miten suunnittelun ja toteutuksen rajapinnan koordinointia voi kehittää, jotta suunnitelmien tulkinta on mahdollisimman yksiselitteistä. Lisäksi työssä analysoidaan suunnitelmien tarkkuustason ja toleranssien vaikutusta suunnitteluun ja suunnitelmien rakennettavuuteen.

Tutkimus toteutettiin konstruktiivisena tutkimuksena, sillä se tuottaa innovatiivisia konstruktioita ratkaisemaan reaalimaailman ongelmia. Työ koostuu kirjallisuusselvityksestä, empiirisestä tutkimuksesta sekä sen tuloksista. Empiirinen tutkimusosuus sisälsi havainnointiajanjakson case-kohteessa, kohteen asiantuntijoiden teemahaastattelut sekä erillisen työpajan Talotekniikka 2030 -tutkimushankkeen yritysten asiantuntijoiden kesken.

Tutkimuksen tuloksena löydettiin taloteknisen suunnittelun ja toteutuksen haasteiden juurisyitä sekä niihin ratkaisuehdotuksia. Tulokset jaettiin kolmeen teemaan; toteutusmuoto ja suunnittelunohjaus, rakennettavuus sekä tietomallintaminen. Keskeisinä tuloksina löydettiin suunnitelmien toimittamisen olevan epäjohdonmukaista ja epätietoisuus rinnakkaisen toteutusmuodon suunnitelmien valmiusasteesta haastaa hankintoja sekä aliurakoitsijoiden työn suunnittelua. Myös suunnitelmien sisältöä ja visualisuutta voidaan kehittää vastaamaan paremmin tuotannon tarpeita. Tietomallipohjainen suunnitelmien yhteensovitus on parantanut suunnitelmien laatua, mutta se ei vielä takaa rakennettavuutta. Suunnitelmien yhteensovitukseen sekä suunnitelmien virtaukseen tulee laatia asteittain suunnitelmia kehittävä prosessi, jossa huomioidaan suunnitelmien rakennettavuuden tarkastelu, suunnitelmien toimittaminen työmaalle ja urakoitsijan aika oman työn suunnittelulle. Tietomallia hyödynnetään asennustyön sujuvoittajana jatkuvasti enemmän ja työmaan näkökulmasta sen laadun sekä datarikkauden kehittäminen nähdään tuottavuutta parantavana. Talotekniikan koordinointi on tämän tutkimuksen mukaan hankkeen olennainen menestystekijä, ja sen merkitys tulee huomioida hankkeen alusta loppuun.