Suomen, Saksan ja Ruotsin sosiaalidemokraattisten puolueiden ja niiden äänestäjien ideologinen kongruenssi talous-, maahanmuutto- ja ympäristöpolitiikassa

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan Suomen, Saksan ja Ruotsin sosiaalidemokraattisten puolueiden (SDP, SPD ja S) sekä niiden äänestäjäkuntien ideologista kongruenssia eli ideologisen asemoitumisen yhdenmukaisuutta. Tutkimusongelmana on, miten tarkasteltavat sosiaalidemokraattiset puolueet ja niiden äänestäjät asemoituvat sosioekonomisella arvoulottuvuudella talouspolitiikassa sekä sosiokulttuurisella arvoulottuvuudella maahanmuutto- ja ympäristökysymyksissä. Tutkimuskysymyksenä puolestaan on selvittää, asemoituvatko kyseiset puolueet ja äänestäjät yhdenmukaisesti tai lähelle toisiaan. Tutkielman tavoitteena on vertailla Suomen, Saksan ja Ruotsin sosiaalidemokraattisten puolueiden ja niiden äänestäjien asemoitumista ja ideologisen kongruenssin toteutumista talous-, maahanmuutto- ja ympäristöpolitiikassa.

Ideologisen kongruenssin taustalla vaikuttaa tutkielmassa poliittisen edustuksen teoria. Työssä sovelletaan Hanna Pitkinin ajatusta asiakysymysedustuksesta, jossa edustettavien (äänestäjät) sekä edustajien (puolueet, poliitikot) poliittiset kannat ovat yhteydessä toisiinsa. Asiakysymysedustus toimii äänestäjien intressien ja puolueiden ajaman politiikan välikappaleena. Lisäksi puolueiden ja äänestäjien läheisyyttä käsitellään asiakysymysäänestämisen näkökulmasta. Asiakysymysäänestämisessä äänestäjän poliittiset kannat hänelle tärkeissä asiakysymyksissä määrittävät puoluevalintaa. Asiakysymysäänestämistä tarkastellaan työssä spatiaalisesti eli tilallisesti läheisyysäänestämisen näkökulmasta. Läheisyysmallissa puolueen ja äänestäjän asemoituminen ideologisesti lähelle toisiaan on tärkein puoluevalinnan taustalla vaikuttava tekijä.

Puolueista tarkastelun kohteeksi on valittu sosiaalidemokraatit, koska jokaisessa tarkastelemissani maassa sosiaalidemokraattiset puolueet ovat pitkään olleet yksiä suurimmista puolueista. Samalla niiden suosio on kuitenkin ollut monessa maassa laskussa. Suomen ja Ruotsin sosiaalidemokraattisten puolueiden vertailua puoltaa maiden yhteiskuntien samankaltaisuus, Saksan puolueen tarkastelu taas laajentaa työn katsantokantaa Manner-Eurooppaan. Ideologisen kongruenssin tarkasteluun hyödynnetään puolueiden osalta vuoden 2021 Chapel Hill Expert Survey -asiantuntijakyselyn vastauksia. Äänestäjien asemoitumista puolestaan selvitetään kunkin maan tuoreimmista saatavilla olevista kansallisista vaalitutkimusaineistoista.

Tutkielman tulosten perusteella ideologinen kongruenssi toteutuu tarkastelluilla arvoulottuvuuksilla vaihtelevasti. Sosioekonomista arvoulottuvuutta kuvastavalla vasemmisto–oikeisto-ulottuvuudella kaikki tarkasteltavat puolueet ja niiden äänestäjäkunnat sijoittuvat vasemmistoon ja eroavaisuudet asemoitumisessa ovat keskimäärin pienemmät kuin muissa tarkastelluissa kysymyksissä. Sosiokulttuurista arvoulottuvuutta edustavissa maahanmuuttokysymyksissä ainoastaan Ruotsin sosiaalidemokraattinen puolue ja sen äänestäjät ovat keskenään ideologisessa kongruenssissa. Suomen SDP ja Saksan SPD puolestaan suhtautuvat maahanmuuttoon selvästi omaa äänestäjäkuntaansa sallivammin. Ympäristönsuojelussa Saksan SPD sekä Ruotsin S puolestaan asemoituvat äänestäjiään kielteisemmin. Suomen SDP:n kohdalla tilanne on päinvastainen, ja ideologinen kongruenssi puolueen ja äänestäjäkunnan välillä toteutuu tällä ulottuvuudella tehokkaimmin juuri Suomessa. Lisäksi tutkielma tuottaa tietoa sosiaalidemokraattisten puolueiden merkittävimpien haastajien ja niiden äänestäjäkuntien asemoitumisesta Suomessa, Saksassa ja Ruotsissa.

Tulosten tulkintaa vaikeuttavat eri maiden äänestäjille suunnattujen kyselytutkimusaineistojen erilaiset kysymyspatteristot. Puolueille tutkielma kuitenkin antaa tietoa äänestäjien asemoitumisesta ja helpottaa siten ääntentavoittelua vaaleissa. Äänestäjille ideologinen kongruenssi puolestaan on väline asiakysymysedustuksen toteutumiseen. Tutkielman tulokset alleviivaavat lisätutkimuksen tarvetta puolueiden ja äänestäjien asemoitumisesta esimerkiksi puolueiden erilaisten äänestäjäryhmien kartoittamiseksi.