Naisyrittäjien hyvinvointi yrittäjyyden kontekstissa: Tuloksia hyvinvointikyselystä 2024
Jeskanen, Jenny (2024)
2024
Kansanterveystieteen maisteriohjelma - Master's Programme in Public Health
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-06-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202406207340
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202406207340
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa selvitettiin, millainen on naisyrittäjien subjektiivinen hyvinvointi sekä hyvinvointiin yhteydessä olevat yrittäjyyden aiheuttamat tekijät. Tutkimusta varten teetettiin yrittäjien hyvinvointikysely 2024. Kyselyyn vastasi yhteensä 346 yrittäjää, joista tutkimukseen poimittiin mukaan 204 naisyrittäjää. Tutkimuksen menetelmänä oli kvantitatiivinen poikkileikkaustutkimus, ja vastaukset analysoitiin Kruskal-Wallisin menetelmällä. Tutkimuksen reliabiliteetti tarkistettiin kysymällä tiukoista aikatauluista kahdella eri kysymyksellä; Cronbachin alfan arvoksi saatiin 0,773, minkä mukaan tutkimuksen luotettavuus oli melko korkea.
Kyselyn perusteella naisyrittäjien hyvinvointi on keskimäärin melko hyvä: asteikolla 1–10 keskiarvoksi saatiin 7,4. Vaihteluvälinä oli kuitenkin koko asteikko 1–10, joten naisyrittäjien joukossa on sekä todella hyvin voivia että todella huonosti voivia.
Naisyrittäjän huonoa hyvinvointia ennustivat tilastollisesti merkitsevästi yrityksen henkilömäärän väheneminen, pieni viikoittainen työpäivien määrä, sairaana työskentely, työkyvystä ja hyvinvoinnista huolehtimisen välttäminen, jaksamisvaikeudet ja väsymys, yksinäisyys yritystoiminnassa sekä se, jos ei halunnut tai omasta mielestään pystynyt terveyden puolesta jatkamaan liiketoimintaa vanhuuseläkkeelle asti. Yrityksen koolla, yrittämisuran pituudella, viikkotyötuntimäärällä, sairauspoissaoloilla, lomapäivien määrällä, työpäivien venyttämisellä, työ- ja vapaa-ajan rajan hämärtymisellä, töistä ahdistumisella vapaa-aikana, kotiasioiden laiminlyönnillä tai sillä, että yrittäjyys helpotti työn ja perheen yhteensovitusta, ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä hyvinvointiin.
Hyvinvointi itsessään on erittäin tärkeää. Lisäksi koska yrittäjän toimeentulo ja yrityksen menestyminen on suoraan riippuvainen yrittäjän hyvinvoinnista, olisi yrittäjänkin suotavaa pitää huolta hyvinvoinnistaan. Suomessa pienillä mikroyrityksillä on suuri työllistämisvaikutus, joten sitä kautta yrittäjien hyvinvointi heijastuu myös suomalaiseen yhteiskuntaan kokonaisuutena. Tuloksien perusteella naisyrittäjät tarvitsevat nykyistä enemmän vertaistukea yritystoiminnassaan ja heidän on tärkeää huolehtia omasta hyvinvoinnistaan ja työkyvystään.
Kyselyn perusteella naisyrittäjien hyvinvointi on keskimäärin melko hyvä: asteikolla 1–10 keskiarvoksi saatiin 7,4. Vaihteluvälinä oli kuitenkin koko asteikko 1–10, joten naisyrittäjien joukossa on sekä todella hyvin voivia että todella huonosti voivia.
Naisyrittäjän huonoa hyvinvointia ennustivat tilastollisesti merkitsevästi yrityksen henkilömäärän väheneminen, pieni viikoittainen työpäivien määrä, sairaana työskentely, työkyvystä ja hyvinvoinnista huolehtimisen välttäminen, jaksamisvaikeudet ja väsymys, yksinäisyys yritystoiminnassa sekä se, jos ei halunnut tai omasta mielestään pystynyt terveyden puolesta jatkamaan liiketoimintaa vanhuuseläkkeelle asti. Yrityksen koolla, yrittämisuran pituudella, viikkotyötuntimäärällä, sairauspoissaoloilla, lomapäivien määrällä, työpäivien venyttämisellä, työ- ja vapaa-ajan rajan hämärtymisellä, töistä ahdistumisella vapaa-aikana, kotiasioiden laiminlyönnillä tai sillä, että yrittäjyys helpotti työn ja perheen yhteensovitusta, ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä hyvinvointiin.
Hyvinvointi itsessään on erittäin tärkeää. Lisäksi koska yrittäjän toimeentulo ja yrityksen menestyminen on suoraan riippuvainen yrittäjän hyvinvoinnista, olisi yrittäjänkin suotavaa pitää huolta hyvinvoinnistaan. Suomessa pienillä mikroyrityksillä on suuri työllistämisvaikutus, joten sitä kautta yrittäjien hyvinvointi heijastuu myös suomalaiseen yhteiskuntaan kokonaisuutena. Tuloksien perusteella naisyrittäjät tarvitsevat nykyistä enemmän vertaistukea yritystoiminnassaan ja heidän on tärkeää huolehtia omasta hyvinvoinnistaan ja työkyvystään.