Alapuolelta eristämättömän maanvaraisen alapohjan korjausvaihtoehdot

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan alapuolelta eristämättömän maanvaraisen ala-pohjan korjausvaihtoehtoja. Käytännössä tarkasteltavat alapohjat ovat täysin eristämätön laatta sekä kaksoislaatta. Nykyaikaisten ohjeistusten mukaisesti lämmöneristyksen tulee sijaita rakenteista alimmaisena. Kuitenkin vielä viime vuosikymmeninä on tehty tästä poikkeavia alapohjia, joissa on myöhemmin havaittu paljon kosteusvauriota. Työssä pohditaan mahdollisia vaihtoehtoja korjaukselle sekä niiden kannattavuutta eri tilanteissa. Työ on tehty kirjallisuustutkielmana ja päälähteenä toimii Ympäristöministeriön korjausopas eli julkaisu ”Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakennusten korjaus”. Tyypillinen ongelma maanvaraisissa alapohjissa on kapillaarisesti nouseva kosteus. Siksi on tärkeää varmistaa maaperän soveltuvuus rakenteelle sopivaksi. Molempien rakenteiden korjaukselle on esitetty korjausoppaan mukaiset A-, B- ja C-vaihtoehdot. Nämä ovat eri laajuisia niin, että A-vaihtoehto on laajin ja C-vaihtoehto suppein. Vaihtoehdoista A tarkoittaa koko rakenteen perusteellista vaihtamista, B-vaihtoehto osittaista korjausta ja C-vaihtoehto rakenteen ilmatiiviyden parantamista. A- ja C-vaihtoehdot ovat molemmille tarkasteltaville rakenteille samat, B-vaihtoehdosta taas on esitetty molemmille rakenteille eri korjaustapa. Molempien rakenteiden korjausvaihtoehdon valintaa selventämään on tehty vuokaaviot, jossa on tiivistetty korjaustavan valintaprosessi. Kaikille eri korjausvaihtoehdoille on myös tehty SWOT-analyysi, jossa esitetään kyseisen vaihtoehdon vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. Vuokaavion ja SWOT-analyysien perusteella voidaan sanoa perusteellisen korjauksen olevan paras vaihtoehto korjaukselle, mikäli maaperä ei ole rakennusteknisesti toimiva tai käyttöikätavoite on pitkä. Kun maaperä on valmiiksi kosteusteknisesti toimiva tai käyttöikätavoite on lyhyt, käy korjausvaihtoehdoksi osittainen korjaus tai ilmatiiviyden parantaminen.