Raide-Jokerin koettu vaikutus yhdyskuntarakenteen käveltävyyteen: Case Leppävaara
Tuimala, Lauri (2024)
Tuimala, Lauri
2024
Hallintotieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-06-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202406187290
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202406187290
Tiivistelmä
Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on selvittää kaupungin sekä pääkaupunkiseudun raitiovaunujen liikennöitsijän edustajien näkemyksiä Raide-Jokerin vaikutuksesta Leppävaaran käveltävyyteen. Raide-Jokeri on pääkaupunkiseudun uusin ja ensimmäinen pikaraitiotie, joka kulkee Espoon ja Helsingin välillä. Tutkimusongelma on: Miten kaupungin ja julkisomisteisen liikennöintiyhtiön edustajat kokevat Raide-Jokerin vaikuttavan Leppävaaran alueen yhdyskuntarakenteen käveltävyyteen? Tutkielman tarkoituksena on tarkastella miten tutkielmaan valitun teoreettisen viitekehyksen sisällä olevan Transit-oriented development -teorian (TOD) elementit näkyvät Leppävaaran nykytilanteessa. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään miten haastateltavien kokemukset eroavat toisistaan ja miten Raide-Jokerin nähdään kytkeytyvän Leppävaaran muihin julkisen liikenteen kulkuvälineisiin käveltävyyden näkökulmasta. Viitekehyksessä määritellään keskeiset käsitteet ja käydään läpi niihin liittyvää kirjallisuutta.
Koska tutkimuksessa tarkastellaan uuden julkisen liikenteen kulkumuodon vaikutusta alueen käveltävyyteen asiantuntijoiden kokemusten valossa, käsittely tukeutuu luontaisesti laadulliseen metodologiaan. Aineisto koostuu kolmesta puolistrukturoidusta asiantuntijahaastattelusta, jotka toteutettiin etänä Microsoft Teams -sovelluksella ja joista yhdessä haastateltavia oli kaksi ja kahdessa muussa yksi henkilö. Aineistonkeruumenetelmäksi valikoitui puolistrukturoidut haastattelut, sillä niissä informanteilla on mahdollisuus kertoa vapaasti omista kokemuksistaan ja näkemyksistään. Analyysimenetelmänä käytettiin teoriasidonnaista sisällönanalyysia, koska tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii olemassa oleva teoria.
Tutkimuksen tulosten perusteella kaupungin sekä liikennöitsijän edustajat kokevat Raide-Jokerin vaikuttavan alueen käveltävyyteen positiivisesti, mutta sen mittaaminen ja sen vaikutusten erottaminen muiden tekijöiden vaikutuksista koetaan vaikeaksi. Raide-Jokerin nähdään vaikuttavan positiivisesti sen kulkureitin varrella oleviin alueisiin esimerkiksi lisäämällä investointeja ja mahdollisesti kiihdyttämällä täten alueen tiivistymistä ja kehittymistä ja samalla parantaen käveltävyyttä. Joissain asiantuntijoiden näkemyksissä ilmeni eroja, kuten esimerkiksi mielipiteissä koskien hankkeen haluttujen vaikutusten kohdeyleisöä. TOD-teorian periaatteita, kuten sekoittunut maankäyttö ja alueen tiivistäminen, oli havaittavissa asiantuntijoiden näkemyksissä, vaikka heidän perustelunsa periaatteiden ilmenemisen taustalla tulevatkin esimerkiksi MAL-sopimuksesta. Tutkimuksesta voisi syntyä parempaa antia sillä, että erilaisessa kontekstissa syntyneen ja käytössä olevan teorian sijaan toimintaa verrattaisiin esimerkiksi MAL-sopimukseen tai muuhun Suomen kontekstiin paremmin sopivaan malliin, jolloin havainnot voisivat olla syvällisempiä. Jatkotutkimuksia ajatellen Raide-Jokerin vaikutusta alueen käveltävyyteen olisi otollista tutkia esimerkiksi niillä alueilla, joihin Raide-Jokerilla havaittiin olevan selvempiä vaikutuksia kaupunkirakenteen muutokseen kuin Leppävaarassa.
Koska tutkimuksessa tarkastellaan uuden julkisen liikenteen kulkumuodon vaikutusta alueen käveltävyyteen asiantuntijoiden kokemusten valossa, käsittely tukeutuu luontaisesti laadulliseen metodologiaan. Aineisto koostuu kolmesta puolistrukturoidusta asiantuntijahaastattelusta, jotka toteutettiin etänä Microsoft Teams -sovelluksella ja joista yhdessä haastateltavia oli kaksi ja kahdessa muussa yksi henkilö. Aineistonkeruumenetelmäksi valikoitui puolistrukturoidut haastattelut, sillä niissä informanteilla on mahdollisuus kertoa vapaasti omista kokemuksistaan ja näkemyksistään. Analyysimenetelmänä käytettiin teoriasidonnaista sisällönanalyysia, koska tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii olemassa oleva teoria.
Tutkimuksen tulosten perusteella kaupungin sekä liikennöitsijän edustajat kokevat Raide-Jokerin vaikuttavan alueen käveltävyyteen positiivisesti, mutta sen mittaaminen ja sen vaikutusten erottaminen muiden tekijöiden vaikutuksista koetaan vaikeaksi. Raide-Jokerin nähdään vaikuttavan positiivisesti sen kulkureitin varrella oleviin alueisiin esimerkiksi lisäämällä investointeja ja mahdollisesti kiihdyttämällä täten alueen tiivistymistä ja kehittymistä ja samalla parantaen käveltävyyttä. Joissain asiantuntijoiden näkemyksissä ilmeni eroja, kuten esimerkiksi mielipiteissä koskien hankkeen haluttujen vaikutusten kohdeyleisöä. TOD-teorian periaatteita, kuten sekoittunut maankäyttö ja alueen tiivistäminen, oli havaittavissa asiantuntijoiden näkemyksissä, vaikka heidän perustelunsa periaatteiden ilmenemisen taustalla tulevatkin esimerkiksi MAL-sopimuksesta. Tutkimuksesta voisi syntyä parempaa antia sillä, että erilaisessa kontekstissa syntyneen ja käytössä olevan teorian sijaan toimintaa verrattaisiin esimerkiksi MAL-sopimukseen tai muuhun Suomen kontekstiin paremmin sopivaan malliin, jolloin havainnot voisivat olla syvällisempiä. Jatkotutkimuksia ajatellen Raide-Jokerin vaikutusta alueen käveltävyyteen olisi otollista tutkia esimerkiksi niillä alueilla, joihin Raide-Jokerilla havaittiin olevan selvempiä vaikutuksia kaupunkirakenteen muutokseen kuin Leppävaarassa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8894]