Muokattu tarina vai tarkka jäljennös?: Journalistisen kääntämisen prosessit, strategiat ja rajoitteet suomalaisessa journalismissa
Puolakanaho, Markus (2024)
Puolakanaho, Markus
2024
Journalistiikan maisteriohjelma - Master's Programme in Journalism
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-08-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202406197323
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202406197323
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen journalistisen kääntämisen prosesseja, strategioita ja rajoitteita Suomessa. Aihetta on tutkittu varsin vähän, ja kääntäminen on journalismissa usein näkymätöntä, vaikka sen rooli on ulkomaanjournalismissa tärkeä. Tavoitteenani on luoda yleiskuvaa siitä, minkälaisia prosesseja, strategioita ja rajoitteita journalistisesta kääntämisestä löytyy suomalaisissa uutismedioissa, ja täten herättää tiedeyhteisöä ja journalismia aiheen tärkeyteen.
Tutkielman teoriatausta löytyy journalistisen kääntämisen tutkimuksesta, jossa sitä pidetään omana erityisenä kääntämisen alalajinaan. Teoriaosuudessa käsittelen myös tutkimusalaa vaivaavaa kiistaa terminologiasta ja metodologiasta. Kiista kumpuaa journalismin tutkimuksen ja käännöstieteiden eri näkemyksistä siitä, miten kääntäminen määritellään.
Aineisto tutkimuksessa koostuu verkkokyselystä, jonka kohdistin pääasiallisesti tai osit-tain ulkomaanjournalismin parissa työskenteleville suomalaisille toimittajille. Kyselyllä pyrin saamaan yleiskuvaa journalistisesta kääntämisestä mahdollisimman suurella otannalla. Kyselyyn vastasi 21 henkilöä. Kyselyn avulla hankin tietoa toimittajien käännösstrategioista, -prosesseista ja -rajoitteista työssä. Lisäksi selvitin toimittajien arvoja, identiteettiä ja asenteita journalistiseen kääntämisen suhteen. Tällä liitin prosessit, strategiat ja rajoitteet laajempaan kontekstiin.
Tuloksista selvisi, että vaikka kohdeyleisön miettimistä pidettiin tärkeänä journalisti-sessa kääntämisessä, pidettiin myös uskollisuutta lähdetekstille melko merkityksellisenä. Noin puolet vastaajista kertoi kääntävänsä tekstiä sanatarkasti, noin puolet taas vapaasti muokaten. Esiin nousi myös konekääntäjien käytön runsaus käännösstrategiana. Eniten kääntämistä rajoittivat kielitaidon puute ja aika. Vastaajat näkivät kääntämisen merkityksen ulkomaanuutisoinnissa tärkeänä, ja he ilmaisivat haluavansa lisää keskustelua kääntämisestä ja ohjeistusta tai koulutusta kääntämiseen työpaikalla.
Tulokset antavat viitteitä siitä, että journalistisesta kääntämisestä on löydettävissä monia erityispiirteitä, jotka vaikuttavat siihen, minkälaisia tekstejä ulkomaiden tapahtumista yleisö saa luettavakseen. Tämä korostaa journalistisen kääntämisen tutkimisen tärkeyttä sekä sitä, että myös uutismedioissa voitaisiin ottaa kääntämisen käytänteet paremmin huomioon.
Tutkielman teoriatausta löytyy journalistisen kääntämisen tutkimuksesta, jossa sitä pidetään omana erityisenä kääntämisen alalajinaan. Teoriaosuudessa käsittelen myös tutkimusalaa vaivaavaa kiistaa terminologiasta ja metodologiasta. Kiista kumpuaa journalismin tutkimuksen ja käännöstieteiden eri näkemyksistä siitä, miten kääntäminen määritellään.
Aineisto tutkimuksessa koostuu verkkokyselystä, jonka kohdistin pääasiallisesti tai osit-tain ulkomaanjournalismin parissa työskenteleville suomalaisille toimittajille. Kyselyllä pyrin saamaan yleiskuvaa journalistisesta kääntämisestä mahdollisimman suurella otannalla. Kyselyyn vastasi 21 henkilöä. Kyselyn avulla hankin tietoa toimittajien käännösstrategioista, -prosesseista ja -rajoitteista työssä. Lisäksi selvitin toimittajien arvoja, identiteettiä ja asenteita journalistiseen kääntämisen suhteen. Tällä liitin prosessit, strategiat ja rajoitteet laajempaan kontekstiin.
Tuloksista selvisi, että vaikka kohdeyleisön miettimistä pidettiin tärkeänä journalisti-sessa kääntämisessä, pidettiin myös uskollisuutta lähdetekstille melko merkityksellisenä. Noin puolet vastaajista kertoi kääntävänsä tekstiä sanatarkasti, noin puolet taas vapaasti muokaten. Esiin nousi myös konekääntäjien käytön runsaus käännösstrategiana. Eniten kääntämistä rajoittivat kielitaidon puute ja aika. Vastaajat näkivät kääntämisen merkityksen ulkomaanuutisoinnissa tärkeänä, ja he ilmaisivat haluavansa lisää keskustelua kääntämisestä ja ohjeistusta tai koulutusta kääntämiseen työpaikalla.
Tulokset antavat viitteitä siitä, että journalistisesta kääntämisestä on löydettävissä monia erityispiirteitä, jotka vaikuttavat siihen, minkälaisia tekstejä ulkomaiden tapahtumista yleisö saa luettavakseen. Tämä korostaa journalistisen kääntämisen tutkimisen tärkeyttä sekä sitä, että myös uutismedioissa voitaisiin ottaa kääntämisen käytänteet paremmin huomioon.
