Itsensä johtaminen päiväkodin johtajan työssä: fenomenologinen tutkimus itsensä johtamisen kokemuksista
Virtanen, Minna (2024)
Virtanen, Minna
2024
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-08-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202406197318
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202406197318
Tiivistelmä
Tietoinen itsensä johtaminen kehittää päiväkodin johtajan työtä ja lisää työhyvinvointia. Varhaiskasvatuksen kentällä tätä ilmiötä on kuitenkin tutkittu melko vähän. Päiväkodin johtajien itsensä johtamisen kokemusten tutkiminen lisää yhteistä käsitystä siitä, mitä tämän tyyppinen työn kehittäminen voisi olla.Tutkimuksen tavoitteena on ensinnä hahmottaa itsensä johtamisen laajaa käsitteistöä päiväkodin johtajan työssä, toiseksi kuvata haastatteluaineistoon perustuen itsensä johtamisen kokemuksia päiväkodin johtajan työn kontekstissa ja kolmanneksi lisätä ymmärrystä itsensä johtamisesta. Tutkimus etsii vastausta seuraaviin kysymyksiin: Minkälaisia kokemuksia päiväkodin johtajat tuovat esille itsensä johtamisesta ja mitä voimme sanoa näiden kokemusten perusteella itsensä johtamisesta päiväkodin johtajan työssä.
Tutkimus pohjautuu fenomenologisen filosofian viitekehykseen, jolloin ihmiselämän kokemukset ja kaikkineen elämän rakenteet ja elämän historia ovat kiinnostuksen kohteena. Fenomenologinen filosofia rakentuu tässä tutkimuksessa niin kuvailevan kuin tulkitsevan fenomenologian lähtökohdista. Tutkimuksen aineisto on kerätty avoimen haastattelun avulla, jossa viisi tutkittavaa kertoivat vapaamuotoisesti omista itsensä johtamisen kokemuksista päiväkodin johtajan työssä. Käytetty analyysimenetelmä perustuu Amedeo Giorgin ja Juha Perttulan kehittämään fenomenologiseen analyysiin. Haastatteluaineistoa analysoitiin kahdessa osassa yksilökohtaisten merkitysverkostojen ja yleisten merkitysverkostojen luomiseksi. Analyysin pyrkimys on muokata haastattelutietoa yksilökohtaisesta yleiseen tietoon, jotta ilmiön yleinen rakenne ja olemus saadaan näkyväksi.
Analyysin tuloksena muodostui jokaisen haastateltavan yksilökohtainen ja yksi yleinen merkitysverkosto, joista koottiin yhteiset sisältöalueet. Näin muodostuivat itsensä johtamisesta päiväkodin johtajan työssä sisältöalueet: Itsetuntemus, työssä saatu ja annettu tuki ja palaute, päiväkodin johtajan työ, työhyvinvointi, muutokset toimipisteessä, työn rakenteet, työssä vaikuttavat arvot ja työn sirpaleisuus. Näiden sisältöalueiden avulla on mahdollista muodostaa käsitys siitä, miten päiväkodin johtajat kuvaavat itsensä johtamista työssään. Yleinen merkitysverkosto puolestaan toi itsensä johtamisen päiväkodin johtajan työssä esille monipuolisena ja laajana työtapana tai johtamistyön eri osa-alueisiin liittyvänä tekijänä. Kokemusten kuvauksissa erottuivat erityisesti itsetuntemukseen liittyvä itsensä ohjaaminen omien vahvuuksien tai kehittämisen kohteiden suuntaan, tuen ja palautteen merkitys itseluottamuksen rakentumisessa, työn sirpaleisuuden mukana tuomat itsensä johtamisen haasteet, arvopohjan merkitys työssä voimaa antavana, itsensä johtaminen työhyvinvoinnin ”tiellä” ja muutoksissa. Päiväkodin johtajien kokemukset tulivat esille yhdenmukaisina, joskin hieman eri painotuksin.
Tutkimus pohjautuu fenomenologisen filosofian viitekehykseen, jolloin ihmiselämän kokemukset ja kaikkineen elämän rakenteet ja elämän historia ovat kiinnostuksen kohteena. Fenomenologinen filosofia rakentuu tässä tutkimuksessa niin kuvailevan kuin tulkitsevan fenomenologian lähtökohdista. Tutkimuksen aineisto on kerätty avoimen haastattelun avulla, jossa viisi tutkittavaa kertoivat vapaamuotoisesti omista itsensä johtamisen kokemuksista päiväkodin johtajan työssä. Käytetty analyysimenetelmä perustuu Amedeo Giorgin ja Juha Perttulan kehittämään fenomenologiseen analyysiin. Haastatteluaineistoa analysoitiin kahdessa osassa yksilökohtaisten merkitysverkostojen ja yleisten merkitysverkostojen luomiseksi. Analyysin pyrkimys on muokata haastattelutietoa yksilökohtaisesta yleiseen tietoon, jotta ilmiön yleinen rakenne ja olemus saadaan näkyväksi.
Analyysin tuloksena muodostui jokaisen haastateltavan yksilökohtainen ja yksi yleinen merkitysverkosto, joista koottiin yhteiset sisältöalueet. Näin muodostuivat itsensä johtamisesta päiväkodin johtajan työssä sisältöalueet: Itsetuntemus, työssä saatu ja annettu tuki ja palaute, päiväkodin johtajan työ, työhyvinvointi, muutokset toimipisteessä, työn rakenteet, työssä vaikuttavat arvot ja työn sirpaleisuus. Näiden sisältöalueiden avulla on mahdollista muodostaa käsitys siitä, miten päiväkodin johtajat kuvaavat itsensä johtamista työssään. Yleinen merkitysverkosto puolestaan toi itsensä johtamisen päiväkodin johtajan työssä esille monipuolisena ja laajana työtapana tai johtamistyön eri osa-alueisiin liittyvänä tekijänä. Kokemusten kuvauksissa erottuivat erityisesti itsetuntemukseen liittyvä itsensä ohjaaminen omien vahvuuksien tai kehittämisen kohteiden suuntaan, tuen ja palautteen merkitys itseluottamuksen rakentumisessa, työn sirpaleisuuden mukana tuomat itsensä johtamisen haasteet, arvopohjan merkitys työssä voimaa antavana, itsensä johtaminen työhyvinvoinnin ”tiellä” ja muutoksissa. Päiväkodin johtajien kokemukset tulivat esille yhdenmukaisina, joskin hieman eri painotuksin.