Työpaikkaselvityksen merkitys mikroyrityksen työturvallisuus- ja terveysriskien hallinnassa

Abstract

Riskienhallintasuunnitelma on aika-, raha- ja resurssikysymys, joita pienissä yrityksissä on rajallisesti. Pienessä yrityksessä etenkin henkilöstöön kohdistuvat riskit korostuvat, koska työntekijät ovat sen keskeinen voimavara. Työterveyshuollon järjestämä työpaikkaselvitys tarjoaa pienille yrityksille keinon harjoittaa riskienhallintaa etenkin työturvallisuus- ja työterveysriskien eli TTT-riskien osalta. Tämän tutkielman tarkoitus on kartoittaa mikroyrityksen TTT-riskejä ja niiden hallintaa sekä selvittää, miten työpaikkaselvitys soveltuu mikroyrityksen työturvallisuus- ja terveysriskien hallintaan. Tutkielmassa on kolme tutkimuskysymystä, jotka ovat: 1) Mitä työturvallisuus- ja työterveysriskejä (TTT-riskejä) ja toisaalta työterveyttä tukevia tekijöitä (TTT-mahdollisuuksia) mikroyrityksessä voidaan tunnistaa? 2) Mitkä ovat keskeiset riskienhallintakeinot TTT-riskien osalta mikroyrityksessä? 3) Miten työpaikkaselvitystä voidaan hyödyntää mikroyrityksen TTT-riskienhallinnassa?

Tutkielma on tapaustutkimus eli case-tutkimus, jossa tutkimuskohteena on varsinaissuomalainen maarakennusalan mikroyritys, joka työllisti tutkimushetkellä viisi henkilöä. Tutkielman aineisto koostuu case-yrityksen yrittäjälle tehdystä puolistrukturoidusta haastattelusta, työpaikkaselvityksen riskientunnistuslomakkeesta ja työturvallisuus- ja terveyskansiosta, joka luovutettiin yritykselle työpaikkaselvityksen yhteydessä. Haastatteluaineisto analysoitiin sisällönanalyysin periaatteella. Tutkielman teoriaosuudessa käsitellään TTT-riskejä ja niiden hallintaa sekä työnantajan lakisääteisiä velvoitteita liittyen työturvallisuus- ja työterveysriskeihin.

Työpaikkaselvityksen yhteydessä tunnistettiin pääsääntöisesti hyvin yrityksen TTT-riskit. Keskeiset riskit muodostuivat fyysisistä, ergonomisista ja etenkin psykososiaalisista kuormitustekijöistä. Joitain riskejä löydettiin myös yrityksen hallintajärjestelmistä ja toimintatavoista. TTT-mahdollisuuksia löydettiin psykososiaalisista tekijöistä, kuten toimivasta työyhteisöstä, luottamussuhteesta työntekijöiden välillä, vahvasta kokemuksesta alalla ja ammattitaidosta. Lisäksi TTT-mahdollisuuksia löydettiin työntekijöille tarjottavista laajoista työterveyspalveluista, työntekijöiden ylimääräisistä terveysvakuutuksista ja muista hyvinvointieduista. Työpaikkaselvitys auttoi yritystä pääsemään alkuun riskienhallinnan dokumentoinnissa, mutta toisaalta siinä käytetty riskientunnistus olisi voinut olla vielä kattavampi. Yrittäjän mukaan työpaikkaselvityksessä painotettiin liikaa fyysisiä ja ergonomisia riskejä ja psykososiaaliset riskit jäivät liian vähäiselle huomiolle. Työpaikkaselvityksessä ei kyetty tunnistamaan kaikkia yrittäjyyteen liittyviä erityisriskejä tai eroteltu perheyritystä muista yrityksistä. Tulosten pohjalta voidaan todeta, että yrittäjät, itsensä työllistäjät ja perheyritykset sekä niihin liittyvät erityispiirteet tulisi huomioida paremmin työpaikkaselvityksissä.

Avainsanat: työpaikkaselvitys, työturvallisuus- ja terveysriskit, maarakennusala, mikroyritys, case-tutkimus, vakuutustiede, riskienhallinta

Tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck –ohjelmalla.