Ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin sopeutuminen vähiten kehittyneissä maissa : HNAP-suunnitelma

Abstract

Ilmastonmuutos on maailmanlaajuisesti ihmiskunnan terveyttä uhkaava ilmiö. Vähiten kehittyneet maat ovat kaikista haavoittuvimmassa asemassa, kun ne yrittävät sopeutua ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin sijaintinsa, rajoittuneen institutionaalisen kapasiteettinsa ja alhaisen kehitystasonsa vuoksi. Globaalin eriarvoisuuden minimoimiseksi tärkeänä nähdään niin vaikuttavat kansalliset toimenpiteet kuin kansainvälisten organisaatioiden rooli sopeutumistoimenpiteissä. Yhdistyneiden kansakuntien alainen ilmastopaneeli on kehittänyt kansallista ja kansainvälistä näkökulmaa yhdistävät ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelmat vähiten kehittyneille maille. Maailman terveysjärjestö on lisännyt suunnitelmaan yhdistettävän HNAP-suunnitelman (Health National Adaptation Plan) edistämään terveyden priorisointia ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella, miten HNAP-suunnitelmalla pyritään vaikuttamaan ilmastonmuutokseen liittyviin terveysvaikutuksiin vähiten kehittyneissä maissa. HNAP-suunnitelman rooli nähdään kriittisenä sopeutumaan ajoissa ilmastonmuutoksen aiheuttamiin terveysuhkiin. Suunnitelma näyttäytyy sopivana toimintamallina, koska se painottaa ilmastonmuutoksen terveysriskeihin vastaamisen integroimista sekä kansalliseen päätöksentekoon että kansainvälisen tuen piiriin. Varsin vähäiselle tutkimukselle jääneen aiheen tämänhetkisestä tilanteesta ja kehityskohdista tarvitaan ajankohtaista tietoa, jotta sen kehitystä voidaan edistää. Tutkielma on narratiivinen yleiskatsaus, jonka tarkoituksena on muodostaa kattava yleiskuva tutkittavasta ilmiöstä ja tarkastella, mitkä osa-alueet nähdään tärkeinä kehittäessä HNAP-suunnitelmaa vähiten kehittyneissä maissa. Kirjallisuushaku toteutettiin tietokannoissa ScienceDirect ja Overton. Lopulliseen tarkasteluun valikoitui 12 aineistoa. Tulosten perusteella tärkeimmät osa-alueet ovat hallinto, johtaminen ja mahdollistava ympäristö, poikkihallinnollinen koordinointi, tutkimus ja ilmastoherkkien terveysriskien arviointi, sopeutumisvaihtoehtojen ja -toimenpiteiden arviointi ja toteutus, riittävien resurssien takaaminen sekä seuranta, arviointi ja raportointi. Tulosten perusteella painottuu tarve tutkimustuloksiin perustuvasta näytöstä HNAP-suunnitelman osa-alueiden kehittämiseksi. Lisäksi tuloksissa nousee esiin eri alojen välinen yhteistyö, joka edistää lähes kaikkia HNAP-suunnitelmassa kuvattuja osa-alueita. Kriittisenä nähdään myös laadukkaiden ja loppuun vietyjen sopeutumistoimenpiteiden kehittäminen kansallisille ilmastoherkille terveysriskeille sekä kansainvälisen rahoitusavun tehokkaampi kohdennus terveysalalle. Kansainvälisten organisaatioiden piirissä on pohdittava, missä määrin on hyödyllistä kehittää HNAP-suunnitelman kaltaisia yleispäteviä ohjeita ja kuinka paljon on pyrittävä kehittämään maakohtaista ja kansallista osaamista vastaamaan maiden yksilöllisiä terveyshaasteita. Katsauksesta saatuja tuloksia voidaan hyödyntää globaalin terveyden ja kansainvälisen yhteistyön piirissä työskentelevillä asiantuntijoilla. Tämän narratiivisen yleiskatsauksen tueksi tarvitaan kuitenkin laajempaa jatkotutkimusta HNAP-suunnitelman kehityksestä, tärkeimmistä suuntaviivoista ja konkreettisista terveystuloksista.