Vastuullisuus kiinteistösijoittamisessa: Sosiaalisen ja hallinnollisen vastuullisuuden näkökulmat

Abstract

Vastuullisuus on kriittinen osa nykypäivän liiketoimintaa ja vaikuttaa yritysten menestymismahdollisuuksiin markkinassa huomattavasti. Kiinteistö- ja rakennusalalla vastuullisuuden roolia ja sen kehittämistä voidaan pitää vielä entistä korostuneempana, sillä rakennukset tuottavat 40 prosenttia Suomen hiilidioksidipäätöistä. Lisäksi kiinteistö- ja rakennusala työllistää 20 prosenttia suomalaista, vastaa 25 prosentin osuutta Suomen bruttokansantuotteesta ja edustaa 70 prosenttia Suomen kansallisvarallisuudesta.

Suomessa kiinteistöihin sijoittavat ovat laatineet vastuullisuustavoitteita ja -mittareita toiminnalleen. Kiinteistö- ja rakennusalan vastuullisuuden kehittämisen kannalta on tärkeä ymmärtää, miten kiinteistöihin sijoittavat näkevät vastuullisuuden merkityksen toiminnassaan. Varsinkin sosiaalisen ja hallinnollisen vastuullisuuden ulottuvuuksien ja merkityksen hahmottaminen on tarpeellista kiinteistöalan vastuullisuuden kentässä, joka on pitkälti keskittynyt ympäristövastuullisuuskysymysten ympärille. Tämän tutkimuksen tavoitteena onkin selvittää, miten kiinteistöihin sijoittavat huomioivat vastuullisuuden toiminnassaan ja investointipäätöksiä tehdessään. Tutkimuksessa painotetaan sosiaalisen ja hallinnollisen vastuullisuuden kysymyksiä, minkä takia tutkimuksessa selvitetäänkin, miten Suomessa toimivat kiinteistöihin sijoittavat organisaatiot näkevät sosiaalisen ja hallinnollisen vastuullisuuden merkityksen omassa toiminnassaan ja alalla yleisesti. Toisaalta tutkimuksessa pyritään tunnistamaan myös kiinteistö- ja rakennusalalle ominaisia sosiaalisen ja hallinnollisen vastuullisuuden mittareita.

Tutkimus koostuu kirjallisuuskatsauksesta ja haastattelututkimuksesta. Kirjallisuuskatsauksessa tutkitaan vastuullisen liiketoiminnan ja sijoittamisen piirteitä, sosiaalisen ja hallinnollisen vastuullisuuden määritelmiä kiinteistö- ja rakennusalalla ja Euroopan Unionin (EU) regulaation viitekehystä ja vaikutuksia. Akateemisella kirjallisuudella on myös merkittävä rooli itse tutkimusosion tukemisessa, sillä se luo viitekehyksen ja teoreettisen pohjan aiheen ympärille. Haastattelututkimusosiossa puolestaan pyritään lisäämään ymmärrystä kiinteistöihin sijoittavien vastuullisuusnäkemyksistä ja vastuullisuuden huomioimisesta sekä arvottamisesta hankintapäätöstä tehdessään.

Tutkimuksen keskeinen johtopäätös on, että kiinteistö- ja rakennusalan vastuullisuus tulee painottumaan vahvasti ympäristöpuoleen ja erityisesti päästöjen leikkaamiseen Vastuullisuudesta on muodostunut jo ehto tietyissä markkinoiden segmenteissä, ja tulevaisuudessa ei ole muita vaihtoehtoja, kun ottaa vastuullisuus merkittäväksi osaksi liiketoimintaa. Vastuullisen toiminnan ajureita on tunnistettu useita, joista merkittävimmät ovat rahoituksen saatavuus ja hinta sekä regulaation edellytykset. Sosiaalinen ja hallinnollinen vastuullisuus koetaan vaikeaksi yhdistää kiinteistö- ja rakennusalaan, jossa ympäristövastuullisuuden merkitys on valtava. Sosiaalisen ja hallinnollisen vastuullisuuden kehittämistä myös hidastaa, että usein kiinteistöpuolella olevat asiat ovat varsin narratiivisia, joten niiden todentaminen ja mittaaminen on vaikeaa verrattuna ympäristöpuolen selkeisiin numeraalisiin mittareihin. Sosiaalisen vastuullisuuden kehittämisen olennaisuus tulee korostumaan, kun ympäristöön liittyvät vastuullisuuden akuutit kehitystarpeet ovat ratkaistu. Sosiaalisen ja hallinnollisen vastuullisuuden merkitys korostuu, kun regulaatio tulee edellyttämään arvoketjujen entistä parempaa valvontaan. Vastuullinen liiketoiminta nähdään elinehtona toiminnan jatkuvuuden kannalta, ja jokainen merkittävä kiinteistöihin sijoittava organisaatio huomioi vastuullisuuden jollain tavoin toiminnassaan.